Uudistuneen kilpailulain muutokset astuivat voimaan kesäkuussa. Uudistuksen taustalla on EU-direktiivi, joka edellyttää jäsenvaltioita tehostamaan kilpailulain täytäntöönpanoa ja kilpailurikkomuksiin puuttumista. 

Erityisen merkittäviä vaikutuksia kilpailulaki tuo etenkin toimialajärjestöille, kuten MTK:lle. Jos järjestö tai sen edustaja tekee kilpailu- ja kuluttajaviraston (KKV) tulkinnan mukaan rikkomuksen, voivat seuraukset kielletystä toiminnasta olla 10 prosenttia jäsenten yhteenlasketusta liikevaihdosta. 

”Seuraamusmaksu suuruus perustuu pelotevaikutukseen. Yritysten halutaan toimivan oikein. Toisaalta KKV keskustelee myös, joten jos se auttaa, niin seuraamuksia ei välttämättä tule”, MTK:n maatalouslinjan lakimies Marica Twerin selventää. 

Mitä ja kuka saa puhua mistäkin, hämmentää kovasti. Nyrkkisääntönä kilpailulain tulkinnassa voidaan MTK:n kaltaisen toimialajärjestön toiminnassa pitää sitä, että euroa ei saa sanoa julkisesti. 

”Mitä tuotettavan maidon tai jonkun hinnan pitäisi olla, siitä ei saa julkisuudessa puhua. Sen sijaan sallittua on esimerkiksi kertoa, että hinnat ovat liian alhaiset. Myös hintasuositusten antaminen on laitonta tai vaikkapa tietyn teurastamon boikotointi”, Marica Twerin sanoo. 

Millä tavalla uudistetun kilpailulain raskaat pykälät koskevat yksittäistä viljelijää? Vastuu alkaa, kun viljelijä puhuu tuottajayhdistyksen tai liiton johtokunnan jäsenen äänellä. 

”Vaikuttamistyön ulkopuolella oleva viljelijä voi kertoa mielipiteensä tuottajahinnasta. Mutta jos kuuluu tuottajajärjestön johtokuntaan, silloin hinnoista puhuminen on kiellettyä”. 

Kilpailulain noudattamista valvovalla kilpailu- ja kuluttajavirastolla on hyvin laajat oikeudet. Tutkimukseensa virasto saavat viedä puhelimia ja tietokoneita ja katsoa pikaviestejä. Roskakoritkin lähtevät heidän mukaansa. Marica Twerinin mukaan KKV:lla pitää olla epäily laittomasta toiminnasta. Kun sellainen on, virasto voi tehdä iskun. 

”Suomessa kilpailulain rikkomisesta kovimmat sakot eli 72 miljoonaa euroa on saanut Valio. Seuraamusmaksujen lisäksi tulivat vahingonkorvaukset”. 

Kilpailulaki ei kuitenkaan kiellä aivan kaikkea. Viljelijöiden yhteiset hankintarenkaat ovat sallittuja, ja jopa suotavia. Marica Twerin huomauttaa, että hyväksytyt tuottajaorganisaatiot voivat keskustella keskenään myös hinnoista. 

Tuottajaorganisaatio on tietyn maataloustuotteen tuottajien omasta aloitteestaan perustama yhteenliittymä, joka toteuttaa jäsentensä maataloustuotteiden tuotantoon liittyviä tavoitteita. Tällä hetkellä näitä tuottajaorganisaatiota on kahdeksan Suomessa, lähinnä vihannestuotannon alalla.

”Tuottajaorganisaatio on täydellinen turvasatama kilpailulainsäädännöstä. Se voi oikeasti vahvistaa viljelijän asemaa”, Twerin sanoo.