LähiTapiolan Arjen katsaus -kyselyssä kysyttiin, onko suomalaisten arvostus kotimaista ruuantuotantoa kohtaan koronan vuoksi muuttunut. Kyselyyn vastanneista merkittävä osa (38 %) kertoo arvostuksensa suomalaista ruoantuotantoa kohtaan nousseen. Puolet vastaajista sanoo, ettei koronalla ole ollut vaikutuksia arvostukseen. Vain ani harva (3 %) kertoo arvostavansa ruuantuotantoa nyt koronan myötä vähemmän. 

Lokakuussa tehdyn kyselyn vastanneista jopa joka toinen ylempi toimihenkilö ajattelee koronan seurauksena suomalaisesta ruoantuotannosta aiempaa positiivisemmin. 

"Koronavuosi on lisännyt ihmisten turvallisuushakuisuutta ja korostanut kansainvälisten toimitusketjujen haavoittuvuutta. Ne selittävät varmasti osaltaan arvostuksen nousua. Arvostuksen nousu suomalaista ruokaa kohtaan on todella positiivinen asia. Se enteilee siitä, että saamme koko suomalaiseen elintarvikeketjuun lisää toimintavarmuutta ja parempaa kannattavuutta", toteaa LähiTapiola Lapin maa- ja metsätalousliiketoiminnan asiakkuusjohtaja Reino Keskitalo.

Naiset keskuudessa arvostus on kohonnut

Kyselyn mukaan kotimaisen ruuantuotannon arvostus on noussut merkittävästi naisten keskuudessa, ja keskimääräisesti hieman useampi nainen (43 %) on muuttanut käsityksiään positiivisemmaksi. Samoin voidaan todeta 44-54-vuotiaista vastaajista. 

Tuloksista käy ilmi, ettei koronalla ole ollut yli 65-vuotiaiden arvostukseen merkitystä, kuten ei myöskään johtoasemassa työskentelevien. 

"Koska meillä on pitkät perinteet maataloudessa, todennäköisesti vanhemmat ihmiset ovat jo ennestäänkin arvostaneet kotimaista ruoantuotantoa, eikä heidän mielipiteensä ole siksi muuttunut", kommentoi Keskitalo.

Tulevaisuuden viljelijä verkottuu

Maataloudessa on käynnissä rakennemuutos ja esimerkiksi sukupolvenvaihdokset sekä digitalisaation kasvu ovat yhä useamman tilan arkipäivää nyt tai lähitulevaisuudessa. Tilakoot kasvavat ja entistä enemmän tilat muuttuvat osakeyhtiöiksi. 

"Hyvin menestyvä maatalous on myös suomalaisen kuluttajan etu. Saamme tulevaisuudessakin syödä laadukkaita elintarvikkeita. Monilla tiloilla mietitään sukupolvenvaihdosta, investointeja tai luopumista. Yleisellä ilmapiirillä suomalaista maataloutta kohtaan on totta kai myös merkitystä yrittämiselle", toteaa Keskitalo. 

Seuraavan vuosikymmenen aikana tilojen lukumäärä Suomessa tulee eri arvioiden mukaan vähentymään noin neljänneksellä. Lapin osalta ennuste on, että tilat vähenisivät jopa puolella.

Viime vuosina kuitenkin kotimaisen alkutuotannon tuotantomäärät ovat pysyneet lähes vakiona.

"Uskomme, että lähivuosien aikana viljelijät ovat entistä verkottuneempia keskenään, ja tilat toimivat entistä tavoitteellisemmin. Toisaalta myös tilallisten riskienhallintaidot korostuvat, koska järjestelmät digitalisoituvat ja verkkohyökkäyksien uhat kasvavat, toisaalta myös suuret tilakoot ja monipuolistuminen tuovat omanlaisensa toimintakentän riskeineen", Keskitalo toteaa. 

Lisätietoja:
Reino Keskitalo, asiakkuusjohtaja, maa- ja metsätalous, LähiTapiola Lappi, puh. +358 50 3211 112, reino.keskitalo@lahitapiola.fi