”Kulunut vuosi on ollut melkoinen”, kiteytti MTK-Lapin puheenjohtaja Hanna-Mari Kasurinen ajatuksensa vuoden 2023 annista. ”Koronasta ja valitettavasti myös sodasta on tullut arkipäivää. Vaikka osa kansalaisista haluaisi sen unohtaa, niin onneksi yhteiskunta ei kuitenkaan ole unohtamassa sotaa”.

Kasurinen toi syyskokoukseen terveisiä MTK:n marraskuisesta valtuuskunnasta. Siellä lanseerattiin järjestön vihreä kortti kunnioittavan keskustelun pelisäännöistä.

”Kyse on perusasioista, hyvästä käytöksestä toisiamme kohtaan”.

MTK:n valtuuskunnassa myös todettiin, että tuottajayhdistyksillä on ympäri Suomen samat ongelmat. Väki vähenee vääjäämättä, mutta laatuhan korvaa määrän.

”Olemme lopulta kuitenkin voittajia. Lämpö ja ruoka ovat varautumisen perusta”, Kasurinen sanoi.

Puheenjohtaja otti vielä esille black fridayn kaltaisen älyttömän ylikulutusjuhlan, jolloin myös pörssisähköä tuhlattiin. Kasurinen ihmetteli risteilijöiden Itämereen syytämää ruokajätteen määrään.

”Sitä päätyy mereen pari kiloa per matkustaja. Onneksi löytyy vielä paikkoja, jossa ruuantuotantoa arvostetaan”. 

Viljelijöiden ääni kuuluviin

MTK:n Brysselin toimiston johtaja Hanna Leiponen-Syyrakki muistutti, että MTK:n tehtävänä Brysselissä on saada siellä viljelijöiden ääni kuuluvaksi. 

”Ilman meitä edunvalvojia ja lobbareita EU:n päätökset eivät olisi läheskään niin hyviä”.

MTK:n tärkein yhteistyökumppani Brysselissä on Euroopan maataloustoimijoiden kattojärjestö Copa-Cogeca, joka edustaa koko Euroopan viljelijöitä.

”Me varmistamme, että siellä otetaan suomalaisten viljelijöiden kanta huomioon”.

EU-parlamentissa vanha kausi on päättymässä ja uusi kausi alkamassa. EU-vaalit pidetään 6.–9. kesäkuuta 2024. Parlamentin järjestäytyminen on kesä-heinäkuussa.

Leiponen-Syyrakki kiittelee sitä, että Suomella on ollut äärettömän hyviä meppejä. 

”Toivottavasti näin on myös jatkossa. Tämä on tärkeää, sillä hyvät, osaavat ja kokeneet mepit saavat tärkeitä tehtäviä ryhmässään”.

Ennen vaaleja työt EU:ssa jatkuvat komissiolla esimerkiksi metsien monitorointisäännöstön parissa. Sillä kerätään dataa EU:n metsistä. Suomi ei ole tästä ollut innoissaan.

”Jos ei kerrota, mihin tätä tietoa halutaan käyttää, ei me haluttaisi sitä tietoa heille antaa”, Leiponen-Syyrakki selventää.

EU:ssa töitä riittää myös ilmastotavoitteiden sorvaamisessa ja Ukrainan sodan vaikutusten käsittelyssä. 

”Ukraina on iso maatalousmaa. Sen mukaan tuleminen voisi muuttaa kovasti EU:n yhteistä maatalouspolitiikkaa”.

Sitä, mitä eteen ei ole tulossa, on eläinten hyvinvointilainsäädännön käsittely, lukuun ottamatta mahdollisesti eläinkuljetusten osalta. Hanna Leiponen-Syyrakin mukaan tämä on Suomen kannalta harmi. 

”Olemme Suomessa eläinten hyvinvointiasioissa kärkipäässä. Olisimme saaneet näyttää, kuinka hyvällä tasolla jo olemme ja toisaalta se olisi tasoittanut kilpailua”. 

Seuraavan EU-komission ohjelmassa on suuria kysymyksiä, kuten kuka päättää metsistämme ja metsäpolitiikasta. Lisäksi vuoden 2027 jälkeen tulee uusi maatalouspolitiikka. EU:n laajentuminen vaikuttaa myös seuraavan komission ohjelmaan. 

EU-parlamentissa ja neuvostossa käsitellään esimerkiksi kasvinsuojeluaineiden kestävän käytön asetusta, uusia genomitekniikoita ja hiilenpoiston sertifiointia.

Hanna Leiponen-Syyrakki kertoi, että suurpetoasiat ovat olleet tapetilla Brysselissä. Komission kanta rinnakkaiseloon on muuttunut, sillä aiemmin on sanottu, että suurpetoja pitää vain sietää.

Huomiota EU:ssa kohdennetaan myös ruokajätteen ja -hävikin vähentämiseen ja maaseudun pitkän aikavälin visioon EU:ssa.

”Toivottavasti saadaan myös jokin ratkaisu siihen, että puiden kaataminen navetan rakentamisen alta ei EU:ssa katsota aiheuttavan metsäkatoa”.

Suomessa huolta on aiheuttaneet tukimaksatusaikataulut, lannoitemarkkinat, aluehallintouudistus, puumarkkinat ja eläinlääkäri- ja lomituspalvelut

Faban terveiset Lappiin

Faban toimitusjohtajana elokuun alusta lähtien toiminut Ilkka Pohjamo toi odotetusti esille haasteita, joita pohjoisimmassa Suomessa tällä hetkellä on. Haasteena ovat esimerkiksi eläköityminen ja pitkät siirtymämatkat. 

”Kun muualla keskimäärin 40 prosenttia seminologin työajasta kuluu ajamiseen, on se pohjoisimmassa osassa suomea jo 60 prosenttia työajasta”.

Pohjamon mukaan Rovaniemen pohjoispuoliselle alueelle varattu seminologi oli tammi-kesäkuun aikana jäänyt ilman töitä noin 30 prosenttia työpäivistä. 

”Haastavia kuviota tulee, mutta asiat koetetaan ratkaista. Esimerkiksi haemme maa- ja metsätalousministeriöstä pidempiaikaista ratkaisua kuljetustukeen”. 

Yleisö otti osaa keskusteluun

Kokousväellä on kysymyksiä, tarkennuksia ja evästyksiä sekä Hanna Leiponen-Syyrakille että Ilkka Pohjamolle. 

Kokouksen puheenjohtajana toiminut Juhani Lampela Tervolasta ihmetteli Leiponen-Syyrakille, miksi huono lainsäädäntö kohtelee Suomea kaltoin.

”Se alkaa murentamaan EU:n uskottavuutta”, Lampela totesi.

Leiponen-Syyrakin mukaan EU:ssa halutaan määrätä liian yksityiskohtaisesti siitä, miten asiat toteutetaan.

”Yhteisiä tavoitteita pitää asettaa yhdessä, mutta viisaus siitä, miten jäsenmaassa niihin päästään, ei asu komissiossa eikä kabineteissa, vaan se asuu jäsenmaissa. Tämä on unohtunut ja se on yksi syy siihen, miksi asiat ovat olleet niin vaikeita tällä kaudella”.

Matti Riipi Sodankylästä kommentoi petoasioista, sillä jos petoja ei saada kuriin elinkeinoa haittaamasta, on pelko, että homma räjähtää käsiin.

Juho Tapaninen Sodankylästä peräänkuulutti seminologien työturvallisuuteen panostamista. Seminologi ei ollut saanut Faban leasing-autoon lisävaloja edes itse maksamalla. Lisävalot olisivat Lapissa ajaville enemmän kuin tarpeen.

”Autojen uusiminen on iso juttu, kun tasapainoillaan kustannusten kanssa. Näissäkin pitää tehdä tiukkaa vääntöä, jotta autojen kustannukset saadaan pysymään alhaalla ja sitä kautta palvelujen hinnat myös”. 

Faban edustajistossa toiminut Hannu Korpi Ylitorniolta kertoi, että hänen kokemuksensa mukaan etelän edustajilta ei tule tukea pohjoisen siemennyspalveluiden hoitamiselle. 

Anne Jurva Tervolasta muistutti, että kaikenlainen yritystoiminta menestyy, kun tuote on kunnossa. Eläinaineksen ollessa hyvä sillä pärjää kilpailijoille. 

Markku Matti Pellosta sanoi, että Faba piti kiinni monopolistaan niin kauan ja mysterioi sen, jonka vuoksi ratkaisuja haasteisiin ei ole löytynyt. 

”Kuinkahan moni tila lopetti sen takia, että siemennyspalveluita supistettiin?”.

Välitä viljelijästä -projektin Eija Tammela muistutti viljelijöitä pitämään itsestään ja toisista huolta. 

”Nyt on isoja toiveita siitä, että Välitä viljelijästä tulee vakituinen”.

Auni Vääräniemi / MTK-Lappi