MTK-Lapin syyskokous pidettiin joulukuun puolivälissä Rovaniemellä. Paikkana oli tuttuun tapaan Hotelli Metsähirvas. Osallistujia oli sekä läsnä että etänä.

MTK-Lapin puheenjohtaja Hanna-Mari Kasurinen puhui kokousväelle yleisiä, mutta tärkeitä asioita MTK-toiminnasta. Syyskokoukset ovat aina tulevan suunnittelua, silloin myös valitaan suunnitelmien toimeenpanijat eli johtokuntiin henkilöt erovuorojen mukaan.

MTK-Lapin johtokunnan koosta on ollut aiemmissa kokouksissa puhetta, ja niin oli nytkin.

”On ehdotettu, että jokaisesta yhdistyksestä olisi edustaja liiton johtokunnassa, ja joskushan niin on ollutkin. Alueiden tasapuolisen edustuksen kannalta kokoonpano oli hyvä, mutta nykyisin yhdistysten omiinkaan kokouksiin ei saada kahta enempää osallistujia”, Kasurinen sanoi.

”Kannustaisin vaisumpia yhdistyksiä miettimään yhä yhdistymään naapuriyhdistyksien kanssa. Tällaisen kehityksen kautta liiton johtokunnassakin vois tulevaisuudessa olla automaattisesti jokaisen yhdistyksen edustaja.”

MTK saa ensi vuoden alusta uuden puheenjohtajan, Tero Hemmilän Varsinais-Suomesta.

”Ensi vuonna meidän yksi tärkeimpiä tehtäviämme onkin perehdyttää uusi puheenjohtaja lappilaisiin erityisolosuhteisiin.”

Kasurinen kannusti jäseniä MTK-Akatemian palveluiden käyttämiseen ja ilmoittautumaan webinaareihin ja koulutuksiin. Samoin hän kutsui jäsenet osallistumaan paikallisyhdistysten kokouksiin ja tapahtumiin, kuin myös MTK-Lapin tapahtumiin.

”Kaikki tapahtumat ovat tarkoitettu ohjelman lisäksi sisäiseen viestintään ja näissä on aina mukana liittomme luottamushenkilöitä, joille saa ja pitää avautua.”

Laajaa alustusta

MTK-Lapin syyskokouksen kokousalustuksen piti MTK:n johdosta vuodenvaihteessa sivuun siirtyvä Juha Marttila. Hänet valittiin MTK:n toiseksi puheenjohtajaksi vuonna 2004 ja ensimmäiseksi puheenjohtajaksi vuonna 2009.

”Monenlaista on matkan varrella ollut, mutta ikinä ei arvaisi, kuinka äkkiä tämä parikymmentä vuotta on mennyt”, lappilaisten tuesta ja kannustuksesta kiitollinen Marttila kertoi.

Marttilan mukaan tämä vuosi jää edunvalvonnassa plussan puolelle. Metsävähennystä saatiin nostettua 15 prosenttiyksikköä. Vuodesta 2026 alkaen metsävähennys nousee siis enintään 75 prosenttiin verovuoden metsätalouden pääomatulosta.

Marttila on tyytyväinen myös siihen, että lunastuslakia vihdoinkin päivitettiin. Maanomistajille maksettavat korvaukset nousevat, jolloin korvausperusteet vastaavat paremmin nyky-yhteiskunnan vaatimuksia.

”Jatkoprojektina on, että sähkölinjojen alle jäävän maan korvaus pitää saada käyttökorvauksen luokkaan.”

Hyvänä asiana Marttila pitää myös sitä, että EU on tullut asioissa aika paljon MTK:n linjoille. EU:ssa on muuttunut ajattelu siitä, että taloudesta, ympäristöstä ja ihmisistä pidetään huolta. EU:sta puhuessaan Marttila mainitsi myös ennallistamisasiat.

”Ennallistamisasetus, jolla pyritään palauttamaan luontoa ajassa taaksepäin, on nyt kansallisessa päätöksenteossa. Suomessa tehdään kansallista ohjelmaa ja siitä pitäisi tulla valmista ennen seuraavia eduskuntavaaleja. Suomen kannalta ennallistamisasetuksen tavoitteet ovat niin hurjia, että Suomella ei ole varaa tehdä sitä, mitä EU suunnittelee.”

Markkinoista ja tuottajien asemasta

MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila toi MTK-Lapin syyskokouksessa esille, että maidontuottajille on ollut nyt kohtalaisen hyviä aikoja. Tietää ei vielä voi, miten maitomarkkinat kehittyvät. Naudanlihamarkkinat ovat käyneet Euroopassa kuumana. Suomessa naudanlihan hinta tulee monta euroa eurooppalaisia hintoja perässä.

”Kysymys tietysti on, että miten tästä eteenpäin. Rahahan on jo ruokamarkkinoilla. Jotta viljelijän asemaa saadaan parannettua, ei siinä tarvitse kuluttajaa kiusata. Raha pitää vain saada jakautumaan paremmin. Suomessa kaupoilla menee niin hyvin, että niillä on varaa investoida hienoja pytinkejä. Kauppa ei luovu osuudestaan vapaaehtoisesti, joten lainsäädäntöä voitaisiin kehittää niin, että voitaisiin puuttua kaupan ylivaltaan.”

Tuottajien aseman vahvistamisen yhtenä mahdollisuutena Marttila pitää tuottajaorganisaatioiden perustamista. Tuottajaorganisaatio on maataloustuotteiden tuottajien omasta aloitteestaan perustama yhteenliittymä, jolla on erityisasema kilpailulainsäädännössä.

Metsäpuolella on Marttilan mukaan saatu nauttia kelvollisesta puunhinnasta. Yksi vaikutus on ollut sillä, että Venäjän raja on kiinni. Metsäteollisuuden tulos ei tosin ole ollut kaksista.

”Muistan ajan, kun puusta ei maksettu kunnolla, niin ei puuta sitten myytykään, eikä metsäteollisuudella ollut raaka-ainetta. Siihen yritettiin sitten keksiä keinoja, jolla puuta saataisiin”, Marttila ihmetteli.

Hän näkee, että tulevaisuudessakin puusta rakennetaan ja tavaroita pakataan, eli puuta tarvitaan.

”Metsätaloudesta käytävä keskustelu tulee olemaan polaarista, sillä kaikilla tuntuu olevan mielipiteensä metsistä.”

Maatilavierailut jääneet mieleen

MTK-Lapin syyskokouksessa Juha Marttila puhui myös lempiteemastaan eli maatalouden rakennekehityksestä. Ennen EU:ta maidontuottajien määrä Suomessa oli 30 000, ja silloin surkuteltiin näin pientä määrää.

”Nyt kolmekymmentä vuotta myöhemmin määrä on 4 000 maidontuottajaa. Samalla vauhdilla meillä Suomessa on 30 vuoden kuluttua 400 maidontuottajaa, Lapissa kymmenen. Mitä pitäisi kehityksessä muuttaa, että yksi sukupolvi pärjäisi kahdella robotilla? Jos maatalouden rakenteeseen liittyviä tavoitteita tehdään, niin niitä pitää tehdä nyt.”

Juha Marttila on ollut lappilaisille tuottajille tärkeä toimija MTK:ssa. MTK-Lappi muisti häntä syyskokouksessa pitkästä tuottajajärjestöurastaan turtolalaisen puukkosepän Toivo Jaarasen tekemällä vesurilla.

Mitä Marttilalle on jäänyt parhaiten mieleen kuluneista MTK-vuosista?

”Maatiloilla on aina ollut kiva nähdä yritteliäitä ja ajattelevia ihmisiä”, hän kiitteli.

”Vuoden 2016 traktorimarssi on myös syöpynyt mieleen. Moitittiin, että puheet pehmenivät lavalla, mutta kaikki kaupunkilaisetkin olivat meidän takanamme. Grune Woche eli maailman suurimmat ruokamessut vuodelta 2019 olivat myös upeat. Siellä saimme ruokavientiä eteenpäin. Suomen valtiolla ei ollut siihen varaa osallistua, niin MTK otti päävastuun.”

Yleiskeskustelun satoa

MTK-Lapin syyskokouksessa palkittiin rovaniemeläiset Jaana ja Matti Pöykkö aktiivisesta osallistumisesta MTK-Lapin järjestämiin tapahtumiin, erikoismainintana syksyn saunaillan järjestäminen. Palkintona on ilmainen majoitus kevään 2026 Manujen Kevätriehassa Levillä.

Johtokunnan maaseutunuorten edustaja Mari Parpala toi terveisiä vuoden aikana järjestetyistä tapahtumista. Syksyn saunailta oli hyvä, ja sinne tuli sellaistakin väkeä, jota ei ole aiemmin tapahtumissa nähty.  Myös marraskuun perhepäivä Rovaniemellä onnistui hienosti.

”Ensi vuoden huhtikuussa on jälleen Kevätrieha, jonne olette tervetulleita. Tapahtuma järjestetään Tulevaisuus häikäisee -teemalla.”

Parpala muistutti myös Lapin lähiliha (LaLa) -hankkeen työpajoista, jotka on suunnattu lappilaisille naudan- ja lampaanlihan tuottajille. Työpajat ovat maksuttomia ja ne jatkuvat jälleen ensi vuoden puolella.

Teksti ja kuvat: Auni Vääräniemi