MTK-Lapin sääntömääräinen syyskokous pidettiin Rovaniemellä Hotelli Metsähirvaalla joulukuun puolessa välissä. Kokouksen avannut MTK-Lapin puheenjohtaja Hanna-Mari Kasurinen pohti puheessaan paikallisyhdistysten ja liiton toimintaa.

Kasurinen muistutti, että MTK:n tekevät kaikki jäsenet yhdessä. Haastavaa on, että osallistujamäärä yhteisiin tilaisuuksiin ja ylipäätään toimintaan laskee laskemistaan.

”Kun laskee, että meillä Lapissa on kaksitoista paikallisyhdistystä, niin pelkästään niiden johtokuntien jäseniä pitäisi olla vähintään 72. Tilaluku kuitenkin vähenee ja ne yhteisiin hommiin lähtevät henkilöt ovat yhä harvemmassa. Mistä paikallisyhdistyksiin löydetään luottamushenkilöitä, jos kunnassa on jäljellä enää yksi viljelijä?”, Kasurinen puhui.

Puheenjohtaja muistutti, että osa paikallisyhdistyksistä toimii yhä erinomaisesti. Aika usein niissäkin toiminta on ihan parin aktiivisen varassa.

”Ja sitten on niitä ihan tekohengityksen varassa olevia yhdistyksiä, joita liitto auttaa, että edes sääntömääräiset kokoukset tulee pidettyä. Liitolla menee yllättävän paljon aikaa yhdistysten tukemiseen ja se on tietysti pois kaikesta muusta eli siitä edunvalvonnasta. Samalla liiton rooli koko maakunnan kattavassa edunvalvonnassa on vain kasvanut ja on karua joutua valitsemaan, mihin emme liittona osallistu”.

Kasurinen kannustaa paikallisyhdistyksiä miettimään, mitä yhdistykset haluavat järjestöltä, ja millainen MTK:n pitäisi olla esimerkiksi kymmenen vuoden kuluttua.

”Jotenkin meidän pitää tehostaa tätä järjestötyötä, että emme väkisin vääntäisi niitä 12 toimintasuunnitelmaa ja budjettia, kun voisimme käyttää senkin ajan paremmin”.

Pitäisikö yhdistysten Lapissa liittyä yhteen, jotta yhdistyksen pyörittämisen byrokratiaa saataisiin vähennettyä, vai voitaisiinko joissakin asioissa tehdä enemmän yhteistyötä metsänhoitoyhdistysten kanssa?

”Nythän meillä aloittaa maakuntavaliokunta, jonka tarkoitus on lisätä liiton ja metsäpuolen yhteistä tekemistä. Meillä on järjestössä melko turhaa käsitellä maa- ja metsätalouspuolen edunvalvontaa täysin erillään, kun kuitenkin meillä on enemmän yhteistä kuin äkkiseltään huomaakaan”.

Kasurinen heitti pallon yhdistyksille ja toivoi, että asioita aletaan miettimään yhdessä uusia kuvioita yhdistystoimintaan.

Tärkeitä sosiaaliturva- ja hyvinvointiasioita

MTK:n sosiaaliturva- ja hyvinvointiasiantuntija Laura Kujala alusti kokouksessa hyvinvoinnin ja sosiaaliturvan ajankohtaisilla asioilla.

Ensimmäiseksi hän otti esille erittäin ajankohtaisen asian, eli sosiaalisen ehdollisuuden. Kaikille EU:n jäsenmaille pakollinen sosiaalinen ehdollisuus otetaan Suomessa käyttöön 1.1.2025. Se koskee työnantajana toimivia, EU-maataloustukea saavia maatiloja.

Sosiaalinen ehdollisuus tarkoittaa tiivistetysti sitä, että työsopimuksia ja työturvallisuutta koskevan lainsäädännön laiminlyöminen voi johtaa tukimenetyksiin.

MTK on panostanut uudistuksen tukemiseen koulutuksilla ja erityisellä sähköpostiosoitteella (sosiaalinenehdollisuus( at )mtk.fi). Marraskuussa järjestettiin jäsenwebinaari sosiaalisesta ehdollisuudesta. Siitä on tallenne verkko-opistossa ja MTK-Akatemiassa. Työnantajakoulutuksesta on tulossa koulutus helmikuussa. Edellinen työnantajakoulutus järjestettiin viime keväänä ja siitä on nähtävissä tallenne verkko-opistossa.

”Käytännössä asia menee niin, että jos tilalle tulee työsuojelutarkastus, niin AVI antaa toimintaohjeita, kehotuksia, käyttökieltoja ja velvoittavia päätöksiä, jos laiminlyöntejä ilmenee. Ensimmäistä kertaa annettavista toimintaohjeista ja kehotuksista ei ole tule seuraamuksia viljelijätukiin. Sen sijaan ensimmäistä kertaa annettavista käyttökielloista ja velvoittavista päätöksistä tulee tukiseuraamuksia, mikäli päätös tehdään sosiaalisen ehdollisuuden vaatimuksien laiminlyönnin vuoksi”, Kujala kertoi.

”Tilallisen lisäksi tilalla voi olla töissä vanhoja isäntiä ja emäntiä, lapsia ja muita, eikä aina välttämättä ole yksinkertaista määritellä, mikä menee milloinkin työntekijän määritelmään. Tietoa kuitenkin saa esimerkiksi webinaareista ja MTK:n työnantajakoulutuksesta”.

Toinen Kujalan esille tuoma asia oli TOT-tutkinnan eli työpaikkaonnettomuuksien tutkinnan tuleminen maatalousyrittäjien vakuutuslakiin. TOT selvittää kuolemaan johtaneiden ja vakavien onnettomuuksien syyt ja seuraukset.

Kujala muistutti myös siitä, että Välitä viljelijästä -projekti jatkuu vakinaisena toimintamallina, kun Mela alkaa järjestää lainmukaisia palveluita vuoden 2025 alusta lähtien.

Maatalousyrittäjien hyvinvointiin liittyen Kujala mainitsi myös lomittaja-asioista, maaseudun tukihenkilöverkosta ja Jelppi-toiminnasta.

Lomittajatilanne on haastava eri puolilla maata ja Kujalan mukaan pitovoiman parantamiseksi on tehty asioita esimerkiksi lomittajan työn tunnettavuuden parantamiseksi. Vuonna 2025 on tulossa lisää rahaa oppisopimuskoulutuksen ja perehdytykseen.

Maaseudun tukihenkilöverkon Jelppi-ryhmätoiminta tarjoaa lyhytaikaista käytännön apua kotiin elämän erilaisissa kriisitilanteissa. Lapissa toimintaa käynnistellään kahden hengen voimin. Lisää vapaaehtoisia kuitenkin tarvitaan ja seuraava koulutus alkaa keväällä 2025.

”Jelppi-ryhmäläiset tulevat luvalla kotiin tekemään tehtäviä, mitä on etukäteen sovittu. Se voi olla esimerkiksi siivoamista. Kohderyhmänä ovat maatalousyrittäjät ja maaseudulla asuvat lapsiperheet. Avun saamisen edellytyksenä heikentynyt toimintakyky ja haastava elämäntilanne. Tätä apua kannattaa pyytää, jos tarvetta on”.

Maaseudun tukihenkilöverkoston Lapin toimija Eeva-Kaisa Lahti lisäsi, että Jelppi-toiminnassa Lappi tekee yhteistyötä Pohjois-Pohjanmaan kanssa. Hänkin kannusti pitämään kynnys matalana avun pyytämiseen.

Yleiskeskustelua

Lihakunnan hallituksen pitkäaikainen jäsen ja MTK-Lapin kokousten ahkera kävijä Veli Hyttinen kertoi hallitustaipaleensa päätöksestä ja toiveesta, että Lihakunnan hallitukseen saataisiin pian uudelleen pohjoinen edustaja.

Matti Pöykkö Rovaniemeltä kysyi sosiaalisesta ehdollisuudesta. Kun koko suku käytännössä on maatilalla töissä ilmaiseksi, niin mitä sitten tehdään, jos tarkastus tulee.  Kujalan mukaan lyhyistäkin työsuhteista pitää järjestää työterveyshuolto. Se taas ei ole uusi asia, vaan olemassa olevaa lainsäädäntöä.

”Tilapäisiä työntekijöitä ei tarvitse nimiltä erikseen sopimuksessa ilmoittaa, mutta työterveyshuollon sopimukseen on pitänyt kirjata myös tilapäiset työntekijät”.

Pertti Salmi Rovaniemeltä toi esille parsinavetoiden lehmien ulkoilutusasian, joka on hänen mukaansa mennyt hyvin oudoksi. Tiettyä tuntimäärää ulkoilun suorittamiseen ei ole annettu, eikä ulkoilujen kirjaaminen kalenteriin riitä valvojille, vaan ne pitää silti näyttää toteen.

”Valvonta tuntuu kohtuuttomalta. Päätekeminen, eli viljely jää kohta sivuun, kun pitää painia tällaisen asioiden kanssa”.

Korjattu tekstiin 18.12. sosiaalista ehdollisuutta koskevia tietoja.

Kaija Kinnunen

Toiminnanjohtaja

0400 397 336

kaija.kinnunen( at )mtk.fi