Sosiaalinen media on antanut maatiloille mahdollisuuden ja kanavan tuoda esille tilan arkea kuluttajille. Somettavia tiloja onkin jo paljon niin Facebookissa ja Instagramissa, videojulkaisualustoja Youtubea ja TikTokia unohtamatta.

Somettaminen on maatiloille nykyaikaa ja sen positiiviset merkitykset on huomattu myös MTK:ssa. MTK:n valtuuskunnassa jäähyväisensä johtokunnan jäsenyydelle jättänyt Kaisa Rantasalo esimerkiksi nosti puheessaan tärkeimmän edunvalvonnallisen näkökulman somettamiseen. 

Rantasalon mukaan henkilön kautta kerrottu tarina lisää samaistuttavuutta ja helpottaa monimutkaisten asioiden kohtaamista inhimillisellä tasolla. MTK:n maaseutunuorten asiamies Meri Remes komppaa Rantasaloa.

”Someviestintä on jokaisen tilan keino vaikuttaa omaa naapurustoa ja omassa elämässä kohdattavien piiriä laajemmin mielipiteisiin alasta. Tietenkään se ei ole ainoa, mutta jokaisen tilan käsillä oleva keino. Somesta löytyy hyvinkin persoonallisia ja samaistuttavia tiloja, joiden viestintä ei maistu organisaatioviestinnältä”, Remes sanoo.

Samoilla linjoilla ovat myös ranualainen Eija Nurmela ja ylitorniolainen Esa Kiviniemi, jotka somettavat tilansa arkea Facebookissa. Nurmelan Keskitalon Ylämaankarja -tila on myös Instagramissa. 

Nurmela aloitti sometilinsä vuonna 2013 opintovapaalla ollessaan. Hän on kertonut tilan Facebook-sivuilla maatilan historiaa, sen toimintaa ja tietoa ylämaankarjan ominaispiirteistä. Samalla sometili on kauppapaikka, jossa Nurmela kertoo tilan tuotteista ja mitä tarkoittaa luomutuotanto.

”Tyyli on vähän maalaismainen ja rouhea, mutta niin olen minäkin. Kirjoitan sujuvaa yleiskieltä, mutta jos jokin murresana on sopiva, niin kyllä sitä käyttää. Olen tarinankertoja ja kirjoitan, kun on jotain kerrottavaa, enkä kutittele algoritmeja”. 

Esa Kiviniemi päivittää Tasalan tilan kuulumisia ajatuksenaan tuoda maatalouden iloja ja murheita esille. Ja koska suuri osa suomalaisista on vieraantunut perusmaataloudesta. Seuraajissa on paljon vanhempaa väkeä. 

”Mielestäni on tärkeää kertoa niitäkin asioita, jotka eivät mene oikein putkeen. Maatilan pyörittämisessä hajoaa paikkoja ja niitä korjataan, ja niistäkin asioista pitää kertoa”, Kiviniemi painottaa.

Somettamisessa maatila voi ottaa kantaa ja avata maatalouteen liittyviä asioita, kuten naudan teurastuksesta Suomessa ja maidontuotannosta pellolta pöytään saakka. Koko ruokaketju hyötyy maatalouden arjen tunnettavuudesta. Nurmela sanoo, että kuluttajat tarvitsevat asiallista tietoa maataloudesta suomaan tuottajilta. 

”Eli on hyvä jakaa tietoa, joka ei ole koristeltu kultareunalla, mutta ei jaeta pahaa oloakaan. Arkea ja faktaa, sitä jaksetaan seurata ja lukea”.

Esa Kiviniemen rutiinina on ottaa kuvia juuri syntyneistä vasikoista ja laittaa kuvat kertomuksineen Tasalan tilan facesivuille. Nämä päivitykset ovat suosittuja ja mieleisiä. Vasikoiden kuvaaminen tosin on haastavaa.

”Siinä saa kolmekymmentä kuvaa ottaa, ja sitten yksi onnistuu”, Kiviniemi nauraa.

Eija Nurmela on huomannut, että huomion päivitykselleen saa parhaiten kahdella hyvin kirjoitetulla rivillä. Hänelläkin on rutiineja, jotka toistuvat kaudesta toiseen. Eläinten liikuttaminen laitumelta toiselle saa aikaan tärähtäneitä, mutta hyvää palautetta saavia kuvia.

”Some on työkalu tilaa varten, mutta se on myös oma harrastus. Aina on hauskaa, kun joku tulee kertomaan nähneensä meidät somessa. Elonkorjuutorissa tuli 80-vuotiaita mummoja sanomaan, että kyllä me tunnetaan sinut, kun ollaan seurattu tilaa Facebookissa”, Nurmela naurahtaa.
 

Auni Vääräniemi