Viimeisetkin Pelson vankilasta siirrettävät lapinlehmät astelivat kuljetusautosta Louen koulutilan maaperälle elokuun lopussa. Lehmien ensiaskeleita Lapissa olivat seuraamassa lukuisat silmäparit muun muassa Luonnonvarakeskuksesta, maa- ja metsätalousministeriöstä ja Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lappialta.

Kokonaisuudessaan noin 65 lypsävän, 75-päisen nuorkarjan sekä 450 lampaan ja karitsan siirto-operaatio 300 kilometrin päästä Pelsolta Tervolan Louelle sujui hyvin, Louen toimipaikkapäällikkö Jarmo Saariniemi kertoo.

Saariniemen mukaan lapinlehmät ovat sopeutuneet yllättävän hyvin uuteen paikkaansa.

”Osa oppi heti itsekseen käymään robotilla, osaa piti hieman ohjata lypsyrobotin portille.

Pelättiin, että siirtyminen asemalypsystä robotille olisi vaikeampaakin. Lapinlehmät taitavat vain olla niin uteliaita, että joka paikkaa pitää päästä tutkimaan”, Saariniemi sanoo.

Haastavinta koko kaksivuotisessa prosessissa oli uuden lampolan rakentaminen ja vanhan navetan saneeraaminen. Koneiden, laitteiden ja teräksen saaminen sekä kustannusten nouseminen aiheuttivat harmaita hiuksia.

Tällä hetkellä koulutilan navetalla on kaksi ja puoli henkilöä töissä. Lampolassa kainuunharmaslampaista ja suomenlampaista huolen pitää myös kaksi ja puoli työntekijää. Lisäksi peltotöihin on palkattu yksi henkilö. Koulutilan opiskelijat ovat myös töissä mukana.

”Oli karjarotu mikä tahansa, niin samoja hoitotoimenpiteitä niiden kanssa pitää tehdä. Muita rotuja opiskelijat käyvät läpi työssäoppimisjaksoilla, mutta kyllä koulutilalla perusasiat käydään edelleen läpi”, Jarmo Saariniemi sanoo.

” Näen, että oppilaitoksen pitää testata ja kokeilla ja olla keihään kärkenä. Kun meillä onnistutaan, voidaan tapaa kopioida ympäri Lappia”.

Jatkossa Louen koulutilalla keskitytään lapinlehmän sekä alkuperärotuisten lampaitten geeniperimän vaalimiseen. Koulutila toimii Luonnonvarakeskuksen tutkimusalustana ja -paikkana.

Koulutila aikoo tämän lisäksi lähteä tuotteistamaan ja jatkojalostamaan maitoa, lihaa, villaa ja lampaantaljoja. Yhteistyökumppaneita ja kiinnostuneita toimijoita on jo olemassa. Tavoitteena on, että ensi kesänä Louella on lähiruokamyymälä, jossa olisi oman tontin tuotteita ja lähialueen tuottajien toimintaa.

Teksti ja kuvat, Auni Vääräniemi