null Pääkirjoitus: Meillä on valta ja vastuu vaikuttaa

Uutinen

Pääkirjoitus: Meillä on valta ja vastuu vaikuttaa

17.12.2021

MTK:n ylin päättävä elin eli valtuuskunta kokoontui marraskuun lopussa Espoon Hanasaaressa. Todella monissa puheenvuoroissa nousi esille kotimaisen ruoantuotannon merkitys jo huoltovarmuudenkin kannalta ja se, että arvostus ei näy viljelijän tilipussissa. 

Miten voi olla, että Suomessa myydään ulkomaista lihaa jopa 400 euron kilohintaan, mutta jo kolmannen kerran maailmanparhaaksi valitulle kotimaiselle naudan pihville ei saada sitä arvonlisää, mikä sille kuuluu?

Valtuuskunnan puheenjohtaja Eerikki Viljanen peräänkuuluttikin kotimaisen ruoantuotannon taloudellista, sosiaalista ja ympäristökestävyyttä. Hän esitti perustettavaksi kestävän ruoantuotannon paneelin, joka laatisi kriteerit kokonaiskestävälle ruoantuotannolle Suomessa. Yhteiset ja kaikille reilut pelisäännöt on sovittava ja viljelijät takuulla hoitavat osansa, kunhan maali vain saadaan pysymään paikoillaan nykyisen poukkoilevan politiikan sijaan.

Valtuuskunta haastoi yksimielisesti varapuheenjohtaja Tero Lahden esityksestä kaikki Suomen kaupungit ja kunnat käyttämään kotimaista ruokaa. Jokaisen jäsenen tekemä kuluttajatyö on myös äärimmäisen tärkeää. Jutellaan edes yhden ihmisen kanssa viikossa kotimaisen ruoan merkityksestä. Kokouspaikassakin vaihtui kahvin lisukkeena tarjottava kaurajuoma pysyvästi kotimaiseksi, kun asiasta vain keskusteltiin ravintolahenkilökunnan kanssa ohimennen ruokailun lomassa. Pienetkin teot ovat askel oikeaan suuntaan, ja meillä kaikilla on valta ja vastuu vaikuttaa.

Itse peräänkuulutin pelisääntöjen noudattamista myös Melalta viljelijöiden jaksamisen turvaamiseksi. Lomituspalvelujen perimmäinen tarkoitus on viljelijäperheen jaksamisen tukeminen, mutta nyt joillakin Melassa tämä on tuntunut unohtuneen ja hyvä hallintotapakin on jo koetuksella. Ongelmakohtia ovat olleet muun muassa Lapin pitkät välimatkat ja lomittajan toiselle paikkakunnalle ajattamisen taloudellisuus päivän parin lomituksissa. 

Alunperinhän Mela itse on laskenut ja ohjeistanut, että on taloudellisesti perusteltua käyttää tällaisissa tilanteissa tilaa lähellä olevaa tuntilomittajaa, vaikka muualla olisi vakituinen lomittaja ilman töitä. Nyt kuitenkin asia on käännetty päälaelleen ja vakituisten lomittajien työvuorolistat on täytettävä määräämällä viljelijä pitämään yksittäisiäkin lomapäiviä, milloin lomittajan työvuorolistassa vaan sattuu olemaan tyhjää. Jos tätä ei hyväksy menettää lomapäivänsä. 

Eihän tällainen menettely tue viljelijän eikä lomittajankaan jaksamista. Samalla tuntilomittajien työpäivät vähenevät entisestään ja he joutuvat hakeutumaan muihin töihin. Myös työajan määrittely on kiristynyt koko ajan. Jopa päivittäinen eläinten terveys- ja kiimantarkkailukierros on poistettu välttämättömistä eli lomittajan tehtävistä töistä. Vaikka se todellakin on sitä ja jo eläinsuojelulaki edellyttää, että eläinten hyvinvointi on tarkastettava vähintään päivittäin. Viestini Melalle olikin, että nyt on hukkunut lomituspalvelulain henki ja tarkoitus; pysähtykää ja tarkastelkaa todella kriittisesti omaa toimintaanne.

Melan edustaja oli kokouksessa etänä paikalla ja kiitti ongelmien esille nostamisesta. Lomituspalvelulaki velvoittaa toimimaan taloudellisesti, mutta tämä ei saa vaarantaa perustavoitetta eli juurikin maatalousyrittäjien hyvinvoinnin tukemista. Jatkossa isompien yksiköiden on nimenomaan tarkoitus turvata palvelut, mutta käytännön toimintahan ratkaisee. 

Nyt haetaan parhaita käytäntöjä siihen, miten palvelujen saatavuus turvataan. Tämän tiimoilta järjestetään alueellisia keskustelutilaisuuksia, joista pohjoisin pidetään näillä näkymin tammikuun lopussa. Välittäkää te tuottajat viestiä meille luottamushenkilöille huonoista, mutta etenkin hyvistä lomituksen toiminta- ja ratkaisumalleista. Toivotaan, että koronatilanne mahdollistaa kokoontumisen ja lomittajatilanne kauempaakin paikan päälle pääsyn.

Hanna-Mari Kasurinen

MTK-Lapin puheenjohtaja