Lapin metsänhoitoyhdistyksissä metsänomistajia palvelee 47 toimihenkilöä kaikkiaan 17 toimistolla. Palvelu pelaa paikallisten toimistojen lisäksi myös uusissa kanavissa, esimerkiksi OmaMetsässä. Yhdistysten puoleen voi kääntyä esimerkiksi neuvonnan, metsäsuunnittelun, tila-arvioiden ja vapaaehtoisen suojelu tiimoilta, samoin metsänhoito-, puukauppa-, korjuupalvelun järjestämiseksi. Lisäksi Metsänomistajat-ketjulla on palveluita myös tie- ja ojahankkeisiin, sukupolvenvaihdoksiin, kiinteistönvälitykseen ja vaikkapa metsien lannoituksiin.

MHY-kenttä on ollut Lapissa viime vuonna muutoksessa, kun ensin elokuussa MHY Posio fuusioitui osaksi MHY Koillismaata. Vuodenvaihteessa toteutui fuusio, jossa viiden MHY:n yhdistyttyä muodostui MHY Lappi. Muut Lapin alueella toimivat metsänhoitoyhdistykset ovat MHY Itä-Lappi, MHY Kittilä, MHY Rovaniemi, MHY Salla ja MHY Sodankylä. Yhdistymiset tuskin jäävät tähän, sillä valtakunnallisesti tavoitteena on 20 MHY:tä vuoteen 2030 mennessä nykyisen vajaan 60:n sijaan. 

Metsäkeskustelu vilkasta – merkki edunvalvonnantarpeesta

Olemme kuulleet viime aikoina lukuisia metsäsektorin kannalta merkittäviä uutisia - osa hyviä ja osa huonoja. Metsä-Group ilmoitti alkutalvesta päätöksestä korvata Kemin nykyinen sellutehdas uudella tehtaalla ja pian sen jälkeen StoraEnson harkitsevansa Veitsiluodon paperitehtaan sulkemista syksyn 2021 aikana. Pohjois-Suomessa on uutisoitu mm. sahainvestoinneista ja energiapuun käyttöä lisäävistä hankkeista. Kokonaisuutena nämä vaikuttavat puun käyttöön ja puuvirtoihin laajalti, tässä tapauksessa koko Itämeren altaan alueella.

EU tuo oman lisänsä metsäkeskusteluun ja yhä enemmin myös metsäpolitiikkaan ja MTK:n edunvalvonnan ytimeen. EU:n vihreän kehityksen ohjelma (Green Deal), biodiversiteettistrategia, metsästrategia, LULUCF, uusituvan energia direktiivit ja kotimaassa luonnonsuojelulain, maankäyttö- ja rakennuslain uudistukset ovat pitäneet metsäedunvalvonnan asiantuntijat kiireisinä – muun muassa. 

Osin kunnianhimoisten EU:n ilmasto- ja suojelutavoitteiden ja metsäteollisuuden investointiuutistenkin myötä keskustelu metsien käytön kestävyydestä, monimuotoisuudesta ja ilmastonäkökulmasta on kiihtynyt. EU:n tavoitteena on saattaa tiukan suojelun piiriin luonnontilaiset ja vanhat metsät. Näitä meillä löytyy etenkin pohjoisesta Suomesta myös talousmetsistä.  

Osansa metsäkeskustelusta on saanut myös metsänhoitoyhdistysten jäsenetuna tarjottava PEFC-metsäsertifiointi. Sen vaatimuksia päivitettiin yli 60 organisaation asiantuntijajoukon voimin. Jatkossa vesistöjen suojakaistat levenevät ja säätöpuiden järeys ja määrä kasvavat, ja mahdolliseksi tulee myös metsien keruutuotteiden sertifiointiin. Uudistetut vaatimukset otetaan käyttöön vuosien 2022-2023 aikana.

PEFC-standardiluonnoksen on jo allekirjoittanut yli 60 eri tahoa. ELY-keskukset ja SYKE jättäytyivät työstä lopulta pois eivätkä allekirjoittaneet standardia, ei myöskään Saamelaiskäräjät. Metsänomistajien edustajat olisivat olleet valmiita jatkoneuvotteluihin Saamelaiskäräjien kanssa, joka ei valitettavasti nähnyt jatkoneuvotteluiden käynnistämistä mahdolliseksi.

Metsät monimuotoisuus- ja ilmastotyössä 

Lapin yksityismetsissä metsätaloutta harjoitetaan alueella, jota ympäröivät Euroopankin mittakaavassa ainutlaatuinen pysyvien suojelualueiden verkosto. Yli puolet Euroopan tiukasti suojelluista metsistä sijaitsee Suomessa. Lapissa metsä- ja kitumaista on suojeltu yli 27 %. 

Puuntuotannon piirissä Lapinkin pinta-alasta on liki 3,8 miljoonaa hehtaaria, kun mukaan luetaan myös valtion metsät. Talousmetsissä tehtävä luonnonhoito, tiukentuvat metsäsertifioinnin kriteerit ja vapaaehtoinen suojelu on vaikuttavia keinoja edistää näillä alueilla myös luonnon monimuotoisuutta rinta rinnan puuntuotannon ja muiden käyttömuotojen kanssa.

Lapin metsistä valtaosa on nuoria ja kovassa kasvussa olevia. Metsämme voivat tarjota kestävästi ja jopa nykyistä enemmän tuloja metsänomistajille ja aluetalouteen, arvonlisää, työllisyyttä ja raaka-ainetta bio- ja kiertotalouden tarpeisiin. Ajurina on siirtyminen fossiilisista yhä enemmän uusiutuviin vaihtoehtoihin. Samaan aikaan metsämme toimivat myös hiilinieluina ja -varastoina. Asiaan voi perehtyä syvemmin esimerkiksi Metsäkeskuksen sivuilla Lapin alueellisessa metsäohjelmassa 2021-2025.

Lapin tuntureilta Hankoniemelle ja yksittäisestä jäsenestä Brysseliin ulottuvana ketjuna teemme joka päivä töitä sen puolesta, että metsänomistajalla on nyt ja tulevaisuudessa oikeus päättää metsäomaisuutensa käytöstä ja harjoittaa kestävää ja kannattavaa metsätaloutta omien tavoitteidensa mukaan. Näemme metsät ja metsänomistajat monessakin mielessä osana ratkaisua, emme osana ongelmaa. 

Hyvää kesälukemista tai -kuultavaa vaikkapa saunan lämmityksen lomassa tarjoaa Petteri Taalaksen kirja Ilmastonmuutos ilmastotieteilijän silmin (Tammi). Metsänomistajat yhdessä LähiTapiola-ryhmän ja MTK-säätiön kanssa lahjoittivat kirjaa Suomen jokaiseen lukioon, Lapissakin reilu 200 kappaletta.  

Annakaisa Heikkonen

Kirjoittaja on MTK Metsälinjan kenttäpäällikkö Lapin alueella