MTK-Lapin väki kokoontui huhtikuun lopussa Rovaniemelle kevätkokouksen merkeissä. Kevät oli vielä kesken ja oli aikaa keskustella tuottajien mieliä askarruttavista asioista.

Kokouksen avannut MTK-Lapin puheenjohtaja Hanna-Mari Kasurinen toi terveisensä Maaseutunuorten Kevätriehasta, joka järjestettiin perinteisin menoin huhtikuussa. Kasurinen korosti, että hauskan tekemisen lisäksi Kevätrieha on tiimihengen luomista. 

”Juuri tällainen vapaampi tutustuminen luo häviämässä olevaa yhteisöllisyyttä ja samaan suuntaan katsomista. Jo kesken tapahtuman alkoi suunnittelu siitä, miten jatkossa voitaisiin toimia vielä paremmin. Ettei kukaan jäisi illanvietossakaan erilleen muista ja kaikki varmasti kokisivat kuuluvansa porukkaan”.

Kasurinen kertoi, että MTK:n kevätvaltuuskunnan "Kestävä ja turvallinen Suomi" seminaarissakin nousi esille yhteisöllisyyden, mutta myös hajauttamisen merkitys turvallisuuden ja huoltovarmuuden kannalta. 

”Muuttuneessa turvallisuustilanteessa Lapin arvo on ymmärretty, eli ollaan muutakin kuin turistikohde. Lapin alkutuotannonkin merkitys on alettu ottaa vakavammin”. 

Keskustelua ruoka-alasta

Keskusliiton terveiset MTK-Lapin kevätkokoukseen toi MTK:n 2. puheenjohtaja Tero Lahti Keski-Suomesta. Hän toi esille MTK:n Ruokamarssin merkityksen. Ruokamarssi järjestettiin kolmella paikkakunnalla.

”Siitä jäi oikein hyvä jälkikaiku ja fiilis. Meillä ei aleta ranskalaisittain ennallistamaan moottoriteitä eikä ajamaan lietettä keskustaan, vaan Ruokamarssilla herätellään kuluttajia ja kauppaa. Kun sellainen hetki, me osataan olla vaikuttavia. Ruokamarssi voi kestää pitkäänkin, eli niin kauan, että saadaan tuloksia aikaan”.

Lahti toi esille MTK:n valtuuskunnan annista pääministeri Petteri Orpon terveiset. 

”Orpo totesi maataloudella olevan kolme ongelmaa, eli kannattavuus, kannattavuus ja kannattavuus. Nyt on selkeästi tunnustettu, että ongelma on olemassa. Ongelman ratkaisemiseksi on väläytelty lakimuutoksia elintarvikemarkkinalakiin, hankintalakiin ja kilpailulakiin”.  

Lahti muistutti, kuinka merkittävä ruoka-ala on yhteiskunnallisesti. Se työllistää 13 prosenttia koko Suomen työllisistä. 

”Kuluttaja maksaa elintarvikkeista 7,76 euroa per henkilö päivä. Tuottaja saa tästä 1,48 euroa. Kulttuuriin ja viestintään käytetään vuositasolla saman verran kuin elintarvikemenoihin”. 

Suomalainen kauppa sai risuja Lahdelta. Samalla hän huomautti, että jos kaupat halpuuttavat suomalaisen ruuan pihalle, niin kohta ei tarvita näitäkään nykyisiä ketjuja. 

”Ulkomaalainen ruoka ei ole sen jälkeen halpaa.  Käsittämätöntä, etteivät kaupat itse ymmärrä, että ne hakkaavat päätä seinään. Luulisi riittävän, että kaupat ottavat oman katteensa. Ei niiden tarvitsi tuoda koko ajan halvempaa ruokaa maailmalta”. 

Kevätkokouksessa puhuttiin kannattavuudesta ja siitä, mitä keinoja on sen parantamiseen. Tero Lahden mukaan monelle investoineelle tilalle ongelma on korot. 

”Ne tappavat nyt suomalaisia maatiloja. Maatalouden hoitamattomien lainojen määrä on suuri”. 

Ruoka-alan kasvua Lahti lähtisi hakemaan vientimahdollisuuksien parantamisesta. Ruoka-alalla on tietynlainen osaamispula markkinoinnista ja myynnistä. Hyvät tulokset eivät ole myöskään elintarvikeviennistä. 

Kotimarkkinoilla kuluttajat ovat hyvin hintatietoisia, Lahti sanoi. Neljä viidestä kuluttajasta valitsee tuotteen joko hinnan tai tuote on tarjouksessa -kriteerien mukaan. 

Nuoria kannustamaan 

Kevätkokousväki viritteli laajan keskustelun Tero Lahden alustuksen pohjalta. Markku Matti Pellosta kysyi Tero Lahdelta, mikä sanoma hänellä olisi sellaiselle nuorelle Lapissa, joka harkitsee maatilalliseksi ryhtymistä. 

”Heille voi sanoa esimerkiksi sen, että Suomi on maailman parhaiten pärjäävä maa ilmastonmuutoksessa. Meillä on jatkossa paremmat mahdollisuudet viljelyyn, vaikka helppoa se ei tule olemaan”, Lahti totesi.

Pohjolan Maidon edustaja ja maidontuottaja Katariina Lampela Tervolasta otti kantaa Lahden puheisiin maatalousviennin heikkoudesta. 

”Valio on ollut vahva viejä ja saanut vientikohteita maailmalle. Ilmapiiri on nyt ollut sitä vastaan, että ei kovin helposti yleensäkään lähdetä maailmalle”.

Lampela toi esille myös maidontuottajien huolen siitä, ettei jatkajia ole. Ilmastopuheet on ollut yksi tekijä siinä, että nuorilta hävisi uskoa maataloutta kohtaan. Lisäksi jos tilalla ei ole jatkajaa omasta takaa, kaupat on vaikeaa tehdä, kun pankit eivät lähde mukaan. 

Aleksi Kortesalmi Ranualta otti kantaa tuottajien negatiivisiin puheisiin maatalousalasta.

”Koetetaan mieluummin kaikki kantaa kortta kekoon positiivisuuden puolesta. Katsotaan sinne peiliin ja nähdään, että elämässä on myös iloa ja hyviä asioita. Nuoren, joka on alkamassa tälle alalle kannattaa laittaa somet kiinni ja luottaa omaan tekemiseen. Pankit rahoittavat edelleenkin järkeviä kokonaisuuksia. Jos ei rahoituksia saa, vika löytyy monesti sieltä peilistä". 

Kortesalmi sai komppausta puheilleen. Matti Pöykkö Rovaniemeltä sanoi vinkkinä nuorille, että mahdollisuuksia on ja ettei muita kannata kuunnella.

”Tulee niitä neuvoja, ettei kannata alkaa eikä onnistu, jos naapurilta tai kaverilta kysyy”.

Myös Mari Parpala Simosta sanoi, että positiivinen viesti ulospäin olisi tärkeää. Kaikenkokoisilla tiloilla on mahdollisuuksia. Mervi Puikko Torniosta totesi, että jo lapsesta näkyy, onko kiinnostusta maataloutta kohtaan. 

Aino Kurtti Simosta kehotti viemään viestiä nuorille siitä, että kannattaa lähteä reissuille yhteistyökumppaneiden kanssa. Sieltä saa ideoita ja ajatuksia. Jos haluaa jatkaa, näkee myös ilmapiiriä ja mitä mahdollisuuksia on. 

Esa Kiviniemi kertoi huolensa lomituksen tilasta ja siitä, että Muhoksen toimintaan ei ole mitään luottoa. 

”Yhteydet eivät toimi. Meillä on jäänyt aika paljon lomittajia eläkkeelle, tilojen välimatkat kasvavat ja lomittajien matkat kasvavat. On kuultu, että tekijöitä on, mutta heitä ei haluta palkata. Alkaa olla yksi syy siihen, miksi ei jatketa, kun palvelut eivät pelaa. Lomituksen suhteen liittyy myös se, että mitä mielikuvaa maataloudesta annetaan nuorille lapsista lähtien. Jääkö heille lapsuudesta mieleen se vain, että kun vanhempien lomitus perutaan ja perheen lomasuunnitelmat menevät aina pieleen?” 

Kenttäpäällikkö Aino Kurtti kertoi lopuksi metsänomistajien kuulumisia. Hän kannusti väkeä ryhtymään syksyn MHY-vaaleissa ehdolle. Ehdokkaaksi voi ilmoittautua itse.

Auni Vääräniemi, teksti ja kuvat