MTK-Lapin väki kokoontui Rovaniemelle syyskokoukseen hyvällä osanottajamäärällä. Kokouksen yhtenä kantavana teemana oli viestintä. MTK-Lapin puheenjohtaja Hanna-Mari Kasurinen totesi viestinnän olevan vaikea laji. Siinä on monia ulottuvuuksia.

”Jäseniltä kuulemme, että perusjäsen saa liian vähän tietoa MTK:n toimista. Samaan aikaan me luottamustoimijat hukumme MTK:n viestintätulvaan. Linjana on ollut, että emme ala kerrata niitä tiedotustilaisuuksia, jotka MTK jo tekee”, Kasurinen painotti.

MTK:ta moititaan myös negatiivisesta julkisuudesta. Kasurinen muistutti, että pelkällä positiivisuudella ei saada mitään aikaan, vaikka monista asioista löytyy myös se positiivinen puoli. Kasurinen kertoi myös uudesta huolesta, joka liittyy tilojen vähenemiseen. 

”Maatilojen lapset ovat haluttua työvoimaa. Kun tilat vähenevät, ei heitä enää siirry työelämään erittäin monitaitoisina työntekijöinä”.

Hanna-Mari Kasurinen toi vielä esille sen, että tulevaisuus kasvaa edelleen maalla.

”Kolmosluokkasilta lapsilta kysyttiin haastattelussa, mitä he odottavat joululta eniten. Kinkkua, he huudahtivat. Heidän mielestään ilman kinkkua ei tule joulua”.

Kokousalustuksen pitänyt Jussi Martikainen on työskennellyt MTK:n viestintä- ja yhteiskuntasuhdejohtajana vuoden 2022 huhtikuun alusta lähtien. Martikainen kertoi lappilaiselle kokousväelle niistä lähtökohdista, joilla vaalikauteen 2023–2027 ollaan lähdössä. Hän huomautti, että Venäjän hyökkäys Ukrainaan aloitti poikkeusajan, joka määrittää myös tulevan hallituksen ja eduskunnan toimintaa. Ruoka ja energia tulevat olemaan vaalikauden keskiössä.

”Vielä ei tiedetä, missä olosuhteissa kevättalven 2023 kampanjoita käydään. Mutta MTK:lle tärkeintä on edistää jäsentensä elinkeinojen menestystä ja suotuisaa toimintaympäristöä”, Martikainen sanoi.

Vuonna 2022 kiinnostus omasta maataloudesta ja sen turvaamisesta on ollut ennätystasolla. Taustalla sille ovat korona ja sodan herättämä ymmärrys ruuan rajallisuudesta. Politiikan ja keskusteluiden pääaiheita ovat nyt Martikaisen mukaan kotimainen ruoka ja huoltovarmuus. 

”Maatilojen kannattavuuskriisi tunnetaan ja siihen halutaan ratkaisuja. Lisäksi muutos on, että MTK:ta kuullaan kriisissä, usein asiantuntijana. Meiltä kysytään, mitä pitäisi tehdä”.

Entä mitä tapahtuu Suomen maataloudessa? Ruuan hinta nousee edelleen, mutta maatiloille asti raha liikkuu hitaasti, Martikainen painotti. Vaalivaikuttamisessa keskeistä MTK:lla on sitouttaa päättäjiä kannattavan maatalouden toimintaedellytysten turvaamiseen, jotta ruokaa riittää jatkossakin.

”Maatalouden asema ruokamarkkinoilla vaatii muutoksia elintarvikemarkkinalakiin ja kilpailulakiin. Maatalous ei tarvitse kannattavuutta heikentäviä, kustannuksia tai hallinnollista taakkaa lisääviä toimia”,

”MTK korostaa myös, että Suomella pitää olla kansallisiin päätöksiin perustuva ja metsien monipuolista hyödyntämistä edistävä metsäpolitiikka. Eli pidetään määrätietoisesti EU poissa metsistämme ja pelloiltamme. Ja maaseudun ääni on saatava esille vaaleissa”.

Passiivisuus on kaikista pahinta, Martikainen korosti. Hän pyysi, että kentällä pidetään kiinni siitä, että saadaan omat kylät ja porukat liikkeelle ja äänestämään. 

”Siihen voi vielä vaikuttaa”, Martikainen kannusti.

Yleiskeskustelussa Eeva-Kaisa Lahti halusi palauttaa mieliin, että pidetään huolta toisistamme ja itsestä. Jos kaipaa kuuntelijaa, niin Maaseudun tukiverkostossa päivystetään. Lapissa on nyt kolme tukihenkilöä. Lisäksi on Välitä viljelijästä -toimintaa. Lahti muistutti myös, että jokainen tuottaja on kuluttajatyön tekijä. Keskustelua on itse pidettävä yllä. 

Veli Hyttinen Lihakunnasta kertoi, että vasikat ovat tällä hetkellä ruuhkassa. Tilanne johtuu siitä, että lehmiä on Hyttisen mukaan viety paljon teuraaksi. 

”Se on vähän huono näkymä, kun eihän sitten vasikoitakaan tule. Naudanlihan hinta on noussut kohtuullisesti, mutta eivät toki kata kustannuksia”.

Eija Tammela muistutti myös Välitä viljelijä -projektista ja kannusti tutkimaan välillä Melan sivuja. 

”Sieltä näkee livetapahtumia ja etätapahtumia. Hyvinvoinnin ABC-kurssit ovat etenkin huomattavia siitä, että ovat aivan ilmaisia. Myös ostopalvelusitoumuksia jaksamisen tueksi on saatavilla”. 

Tammela oli huolissaan Lapin ilmapiiristä. On liian hiljaista, mikä pistää miettimään, mitä siellä pinnan alla muhii? Tammela kannustikin tarkkailemaan itseään ja toisia, jotta saadaan ilmaista apua tarpeeseen.

Markku Matti toi esille sukupolvenvaihdosten vähyyden ja sanoi sen olevan vakava ongelma koko Lapissa. 

”Oiva-opistossa on tallenteena tietoa, miten sukupolvenvaihdoksen voi tehdä. Lapissa on hyviä maatiloja, joista ei löydy perhepiiristä jatkajia, eikä rahoitusta ole helppoa saada. Ei tunneta enää pankissa niitä, jotka hakevat rahoitusta. Kauppahinnat ovat noussee. Onko tämän taustalla luopumistukijärjestelmän päättyminen?”

Markku Matti puhui myös siitä, että kannattavuus pitää saada pellosta. Hänen mukaansa sitä luulee osaavansa 30 vuoden yrittämisen jälkeen kaiken, mutta oppia kannattaa ottaa vastaan.
Matti Pöykkö totesi, että kauppias juhlii tuottajien rahoilla. 

”Monesti tulee vaatimuksia siitä, että kauppaa pitää rajoittaa ja pilkkoa osaan. Mutta pieni ei pärjää, iso saa aina halvemmalla markkinoilta ja neuvotteluvoimaa on takana. Olisiko meilläkin meidän omissa jalostamoissa mietittävä, ovatko liian pieniä?”

Anne-Mari Söderström totesi, että eläinlääkäreitä on vaikea saada pysymään Lapissa, ja nimenomaan tuotantoeläinlääkäreitä. Hänen mielestään pitäisi yrittää tehdä jotain eläinlääketieteelliseen päin, jotta olisi kaksi eri linjaa, tuotantoeläinlääkäreille ja pieneläineläinlääkäreille.

Tuomo Leinonen huomautti, että Nyt on ollut jopa ajatus, että eläinlääkäripäivystysrinkiä jopa suurennettaisiin. Tällaiset pitäisi torpata heti alkuunsa. 

”Eikö saataisi päivystykset erikseen pieneläimille ja tuotantoeläimille?”

Martti Isto totesi, kuinka pitäisi saada tietoa kuluttajille, että tulot tippuvat yritykseltä, ei henkilöltä. 

ProAgria Oulun toimitusjohtaja Vesa Nuolioja esitteli Oulun tarjoamia neuvontapalveluita.

Teksti ja kuvat: Auni Vääräniemi