null MTK-Lapin syyskokous pidettiin sekä livenä että linjoilla

Uutinen

MTK-Lapin syyskokous pidettiin sekä livenä että linjoilla

10.12.2021

Syyskokouksen liveosallistujat kokoontuivat Rovaniemellä. Linjoille pääsi Teamsin kautta. Kokouksen hybridimuodosta huolimatta yleiskeskustelu oli hyvin vilkas ja se käsitti kustannuskriisiä ja hiiliviljelyä.

MTK-Lapin syyskokous pidettiin jälleen hybridikokouksena koronamääräyksistä johtuen. Kokous oli kuitenkin onnistunut ja yleiskeskustelu vilkasta. Syyskokouksen avannut MTK-Lapin puheenjohtaja Hanna-Mari Kasurinen huomautti, että mikään etäyhteys ei koskaan korvaa läsnä ollen tapahtuvaa keskustelua ja kuuntelua.

Puheenjohtaja toi esille sen, että edunvalvonta joutuu tosissaan punnertamaan perustavaa laatua olevien asioiden äärellä niin Helsingissä kuin Brysselissä. Asioiden, jotka turhauttavat koska ovat meille itsestään selviä perustuslaillisia oikeuksia.

”Samalla pitäisi löytää ne pienet yksityiskohdat, jotka tuntuvat suuressa kuvassa lillukanvarsilta. Mutta ne lillukanvarret ovat yksittäisen jäsenen kohdalla todella tärkeitä. Jopa yksittäinen muuttuva tukipykälä voi kaataa jonkun alkutuottajan koko elinkeinon”.

Kasurinen korosti, että lappilaisten luottamushenkilöiden onkin löydettävä ne Lapin alkutuotantoa uhkaavat yksittäiset tekijät ja lillukanvarret. Mutta siinä luottamushenkilöt tarvitsevat tuottajajärjestön jäsenten apua. 

”Koetetaan saada luottamustehtäviin eri tuotantosuuntien ammattilaisia joka tasolle. Pidetään me luottamushenkilöt kuluttajatyön lisäksi huoli julkisesta ruokapalvelusta. MTK:n valtuuskunta haastoi kaikki Suomen kunnat ja kaupungit käyttämään kotimaista ruokaa. Jalkautetaan me tämä haaste täällä Lapissa ja viedään viesti paikkakuntiemme päättäjille”, Kasurinen korosti.

Koko maailmaa ei tarvitse pelastaa

Syyskokouksen alustajana oli tällä kertaa MTK:n johtokunnassa Maaseutunuoria edustava Kaisa Rantasalo. Maidontuottajana toimivan Rantasalon kausi on päättymässä vuodenvaihteessa ja hän oli iloinen, että pääsi vielä käymään Lapissa MTK-asioissa.

Rantasalo halusi ensin avata keskusliiton johtokunnan työtä ja kertoi, että johtokuntatyö on edunvalvontaa, mutta tiukkoja päätöksiä siellä ei tehdä.

”Toimihenkilöiden ja luottamushenkilöiden tuomat asiat käydään läpi ja pohditaan, miten niiden kanssa toimitaan ja mitä asioiden kanssa lähdetään tekemään”.

Varsinaisten kokousten lisäksi Rantasalo on tehnyt puhekeikkoja ja -tilaisuuksia, joihin häntä on pyydetty kertomaan eri asioista, kuten ilmastonmuutoksesta. Hän korostaa, että aina ilmapiiri ei ole viljelijän näkökulmasta mukava. 

”Kun on tullut se oma puheenvuoro, olen kertonut, että elän nyt unelma-ammattisani ruuantuottajana. Samoin olen tuonut esille ylisukupolvisuuden. Ihan tällaisilla yksinkertaisilla asioilla ilmapiiri on usein muuttunut positiivisemmaksi. Koko maailmaa ei tarvitse pelastaa omalla tilalla, vaan tehdään työt hyvin ja niin, että tulevat sukupolvet voivat sitä tehdä, niin se on riittävää”.

Kolme tärkeää kokonaisuutta esille

Johtokuntatyön lisäksi Rantasalolla oli kolme tärkeää kokonaisuutta, joita ja joiden taustoja hän toi esille. CAP-työssä hiotaan vielä pieniä asioita ja Rantasalon mielestä tässä monivuotisessa projektissa olisi voinut käydä huonomminkin. Suuret puutteet on hänen mukaansa saatu torpattua.

”Nuorten näkökulmasta näyttää siltä, että nuoria viljelijöitä koskevat tuet pysyvät ennallaan tai parantuvat”.

Toinen hyvin ajankohtainen Rantasalon esille tuoma asia oli eläinten hyvinvointilaki. Laki on vielä lausuntokierroksella ja MTK:kin käsittelee sitä vielä. Tämäkin prosessi on Rantasalon mukaan ollut todella valtava ja MTK:ssa ollaan nyt sitä mieltä, että hyvinvointilaki halutaan nyt vain saada maaliin.

”Siihen ei ole enää luottoa, että laki meidän näkökulmastamme vielä parantuisi, mutta jos vanhat merkit pitävät paikkansa, ei lakia enää pitkään aikaan avattaisi. Positiivista laissa on se, että siihen ei ole tulossa ehdottomia kieltoja, kuten parsinavetan kieltoa”, Rantasalo kertoo.

”Laki lähtee siitä liikkeelle, että uusien parsinavettojen tekeminen tulee mahdottomaksi. Sen sijaan parsinavetassa lypsäminen on jatkossakin yhtä laillista ja oikein kuin ennenkin”.

Rantasalon mielestä MTK:n kannattaa lain voimaantulon jälkeen lähteä tekemään isoja viestintäkampanjoita ja kuluttajatyönä rummuttamaan sitä, mitä kaikkea hyvää viljelijät tekevät joka päivä eläinten hyvinvoinnin eteen.  

Kolmantena asiana Kaisa Rantasalo otti esille tämän syksyn kustannuskriisin. Hän korosti, että MTK:ssa kustannuskriisi on ollut merkittävän edunvalvontatoimi syksyn aikana.

”Lisäeurot tarvitaan markkinoiden puolelta, mutta meillä ei ole markkinaedunvalvonnan puolella yhtään neuvottelupöytää, jossa voimme lyödä nyrkkiä pöytään ja vaatia enemmän meille”.

Vilkas yleiskeskustelu

Kokousväki keskusteli ajankohtaisista asioista muun muassa alustusten pohjalta. Juhani Lampela Tervolasta korosti maidontuottajien näkyvyyttä MTK:nkin johtokunnassa, koska Suomessa virtaa vielä paljon maitoa. Rantasalo vastasi, että johtokunnan jäsenet eivät edusta tuotantosuuntiaan, vaan toimivat valtuuskunnan valitsemina edustajina.

”Totta kai on niin, että mitä monipuolisempi johtokunnan kokoonpano on, sitä parempi. Suurempi haaste kuitenkin on aktiivituottajien pitäminen luottamustehtävissä. On koko järjestössä pidettävä kiinni siitä, että luottamustehtäviin on mahdollista lähteä”. 

Lihakunnan edustaja Veli Hyttinen totesi naudanlihantuotannon tilanteen olevan se, että Atrialla menee mukavasti, tuottajilla ei. Tämä yhtälö on huono. Hyttinen korosti, että Lihakunta osuuskuntana jakaa tuloksensa nyt tuottajilla, mutta lihan hintaan ei pystytä suoraan vaikuttamaan. 

Kokousväki kritisoi sitä, kenelle tulos tosiasiassa tuloutetaan, eli sijoittajille, joilla on ollut vielä varaa sijoittaa ylimääräiset osuuspääomaan.

Toinen kokousväkeä keskusteluttanut asia oli hiiliviljely. Osalle Lapin tiloille on tehty hiilijälkilaskentaa ja myös Lapissa on ollut koulutusta hiiliviljelystä. Omalla tilallaan hiilijälkilaskentaan osallistunut Sakari Manninen Rovaniemeltä korosti, että meillä on asiat todella hyvin kansainvälisellä tasolla.

Matti Pöykkö Rovaniemeltä kysyi, ovatko raiviot myrkkyä tilan hiilitaseelle. Hänen mielestään raiviotkin ovat peltoa, eikä niitä saa kaltoin kohdella. 

Juhani Lampela toi esille, että maatalouden hiilipäästöt olisivat kokonaisuudessa laskeneet, mutta raiviot ovat aiheuttaneet sen, että hiilipäästöt eivät ole laskeneet. Hänen mukaansa hiiliviljelyssä pohditaan ja käydään läpi se, että onhan kaikki tuotannon osat hiottu viljelyn kannattavaksi tekeväksi.

”Maan on oltava sellaisessa kunnossa, että se tuottaa paremmin”.

Kaisa Rantasalo korosti, että täysin raiviokieltoa ei ole tulevaan CAP:iin tulossa, mutta uusille raiviopelloille on nähtävästi tulossa nurmenviljelyvelvoite.