null MTK-Lapin kevätkokous pureutui ajankohtaisiin markkina-asioihin

Uutinen

MTK-Lapin kevätkokous pureutui ajankohtaisiin markkina-asioihin

6.5.2022

MTK-Lapin tuottajaväki piti kevätkokouksensa Rovaniemellä. Pitkän korona-ajan jälkeen kokous päästiin vihdoinkin vetämään vanhaan tapaan livekokouksena. Hotelli Metsähirvaalle kokoontuikin yli 30 henkeä. Kokoukset ovat olleet korona-aikana teamsin varassa.

MTK-Lapin puheenjohtaja Hanna-Mari Kasurinen toi kokousväelle suru-uutisen pitkäaikaisen tuottajayhdistysaktiivin Mikko Ylitalon kuolemasta. Kasurinen korosti Ylitalon olleen yhteisöllinen toimija, joka antoi neuvoja ja kertoi ongelmista, jotta muiden ei tarvitsisi tehdä samoja virheitä. Mikko Ylitalo toimi pitkään MTK-Kittilän puheenjohtajana. 

Kasurinen toivoi avauksessaan, että kokouksen alustajat toisivat vastauksia kysymyksiin huoltovarmuudesta. Alustajana kokouksessa toimi MTK:n puheenjohtaja, oma poikamme Juha Marttila

Marttila puhuikin markkinatilanteesta ja tuotantokustannusten noususta, jotka ovat olleet ykköspuheenaiheena viime syyskuusta saakka. Kustannusten nousu lähti liikkeelle energiasta, mutta tämä heijastuu nyt ihan kaikkeen.

MTK:n viesti oli jo syksyllä, että nyt ei huudeta kriisipakettia, vaan kustannusnousu on pysyttävä sisällyttämään markkinoille ja kuluttajahintoihin.

”Teollisuuden edustajia haastettiin siitä, miksi mitään ei tapahdu. Lihasektorilla tehtiin syksyllä pitkiä ja kelvottoman huonoja sopimuksia, vaikka tilanne oli jo päällä. Venäjän hyökkäys Ukrainaan on muuttanut paljon suomalaisten turvallisuuden tunnetta ja saanut kaikki toimijat tajuamaan, että ei tämä tilanne laukeakaan kovin nopeasti”, Marttila latasi.

”Pyörät ovat sitten lähteneet pyörimään. Nyt käydään pohdintaa kysynnän kehittymisestä. Suomalaisessa yhteiskunnassa on jo pitkään sitä aikaa, että kotitalouksien ruokamenot ovat laskeneet tuloihin suhteutettuna. Ruokaa on silti pitänyt saada halvalla. Tarvitaan nyt henkistä heräämistä, eli mikä on tärkeää tässä yhteiskunnassa”.

Elintarvikkeiden hintakehitys on hidasta

Elintarvikkeiden kuluttajahinnat nousseet Suomessa hitaasti. Juha Marttilan mukaan vakaus on arvo, mutta hänen mielestään Suomessa ollaan myöhässä hintakehityksessä. 

”Meillä pitää nyt pitää ääntä tästä hintakysymyksestä. Pohjoisen maataloudessa eläintuotannon merkitys on merkittävä ja juuri eläintuotanto on jäänyt hinnoissa jälkeen”, Marttila painotti.

Huoltovarmuuspaketin 330 miljoonan euron suhteen odotukset olivat hyvät ja Marttilan mukaan oli valtion viestinnällinen munaus, kun annettiin ymmärtää, että tuki tulee viljelijöille heti. Pettymys oli, että maksu venyykin.

”Kustannustuki olisi ollut paras tapa tukea maataloutta, mutta yleensäkään parhaat ajatukset eivät mene myllyssä läpi. Suomessa mennään niin säntillisesti ja keskustellaan liian pitkään EU:n kanssa. Pohjoisessa tuessa olisi ollut nostovaraa, mutta etelässä ei olisi sitten saatu mitään”.

Marttila avasi myös Ukrainan tilannetta ja kertoi, että menossa on Ukrainan ruokajärjestelmän järjestelmällinen tuhoaminen. Ukraina on Euroopan vilja- ja ruoka-aitta muun muassa vehnän, maissin, auringonkukkaöljyn ja valkuaispuristeen tuottajana. 

”Tilanne on todella surullinen. Ruokamarkkinat pistetään sekaisin ja seuraava seuraus tällä voi olla pakolaisaalto, kun nälkä ajaa ihmiset liikkeelle.

Maidon hinta on nousussa

Osuuskunta Pohjolan Maidon toimitusjohtaja Marko Puhto toi kokousväelle terveisensä ja kertoi, että maidon hinta on heillä lähtenyt nousuun viime vuodesta. Lokakuusta lähtien tuottajille maksettava hinta on noussut 30 prosenttia, jolla ei toki pystytä tiloilla kohonneita tuotantopanoksia maksamaan. Maitomäärät ovat leikkautumassa hieman alaspäin.

Lihakunnan edustaja Veli Hyttinen myönsi, että Atria on kieltämättä epäonnistunut vuodenvaihteen kaupoilla, mutta nyt on siirrytty eri aikakauteen. Hyttisen mukaan Atria aloitti hintaneuvottelut jo olemassa olevien sopimusten avaamiseksi, ja maaliskuun alusta hinta onkin noussut. 

LähiTapiola Lapin toimitusjohtaja Kari Salmela kiitti lappilaisia maatalousyrittäjiä, jotka ovat tehneet LähiTapiolasta suosituimman vakuutusyhtiön maatalouspuolella. Salmela kannusti ottamaan yhtiöön yhteyttä, jos vakuutusmaksut meinaavat jäädä maksamatta kassavajeen takia. 

”Maksamatta niitä ei pidä jättää, vaan selvitellään, miten ne voisi maksaa. Ottakaa myös turvantarkastuskäynnit vastaan ja käyttäkää lämpökamerakuvauksia hyödyksi”.

Maatilarahoitusasiantuntija Hannu Puominen Lapin ely-keskuksesta toi esille VAP-asiaa eli henkilöstövaraamisen, jolla turvataan Puolustusvoimien kanssa yhteistyössä elintarvikkeiden tuottaminen myös kriisiaikana.

”VAP eli henkilöstövaraaminen kuuluu maaseutuhallinnon tehtäviin. On siis VAP-tiloja ja VAP-henkilöitä, jotka vapautetaan aseellisesta palveluksesta ruuantuotantoon. VAP-tilat päivitetään lähiaikoina ja tehdään tarvittavat varaukset”.

Vilkas yleiskeskustelu

Yleiskeskustelussa sivuttiin turvepeltojen tilannetta, kriisipakettia, Valion sopimustuotantoa ja tuottajien yhteiskuntavastuuta. 

Markku Matti pohti, että pitäisi olla jokin linja siinä, lisätäänkö vai vähennetäänkö maidontuotantoa. 

”Tuntuu jotenkin villiltä, että maidonmäärää säädellään laittamalla lehmiä pois tai lisäämällä niitä”. 

Juhani Lampelaa on jäänyt vaivaamaan kriisitukipaketissa se, että nyt peltohehtaarien mukaan tukea maksettaessa on aivan sama mitä viljelee. 

”Paketti suosii viljanviljelijää, eikä se ole aivan oikein”.

Juha Marttila myönsi, että kohdentaminen ei ole onnistunut, mutta kun rahaa halutaan antaa, niin helpolla se halutaan tehdä.

Olli Kyyhkynen kyseli turvepellon määritelmästä ja Matti Pöykkö puolestaan onko turvepeltomaata muualla kuin Suomessa.

Marttilan mukaan asiantuntijoilta ei ole saatu selkeää vastausta turvepellon määritelmäksi. Hän sanoi, että Irlannissa on suhteessa eniten turvemaita, mutta siellä ei mitata ja raportoida turvemaiden päästöjä.

”Meillä mittaukset ja turvemaat on yliarvioitu, sillä joku taho on ajatellut, että mitä enemmän voi ilmoittaa päästöjä, sen parempi. Luvut tulevat muuttumaan, mutta siihen mene aikaa”. 

”Turve on saanut jo uskonnollisen sävyn ja komissiossa on se ajatus, että kaikki turve pitää kieltää, ei vain energiana käytettävä”.

Tuomo Leinonen kysyi onko tosi, että tuottaja kantaa yhteiskuntavastuun halvasta ruuasta.

Marttila vastasi tähän, että kyllä nyt kysytään kirkkain silmin, onko vaarana, että kohta nähdään nälkää. 

”Jos tuottaja taipuu, taipuvat silloin muutkin. Huoltovarmuudelle suurin uhka on tuottajien talouden kestäminen. Kuluttaja valitsee, mitä ostaa ja halvan ruuan aika on ohi”.  

 

Auni Vääräniemi