MTK-Lapin kevätkokous pidettiin vapun jälkeen Rovaniemellä. Paikkana oli tuttuun tapaan Hotelli Metsähirvas. Osallistujia oli läsnä kolmisenkymmentä henkeä.

MTK-Lapin puheenjohtaja Hanna-Mari Kasurinen toi terveisensä Brysselistä, jossa hän osallistui MTK-liittojen puheenjohtajavierailuun MEP Elsi Kataisen vieraana. Vierailulla puheenjohtajat muun muassa tutustuivat EU:n päätöksentekoon. 

”Meidän tutustutettiin Euroopan historian taloon ja pääsimme jopa hetkeksi seuraamaan AGRI-valiokunnan kokousta. Täytyy sanoa, että sen hallitun kaaoksen jälkeen meidän kokouksemme tuntuvat todella selkeiltä. Valiokunnan toiminta oli nopeaa, eivätkä edustajat aina tuntuneet tietävän, mistä milloinkin päätettiin”, Kasurinen kertoi.

Kasurinen pohti, että uusi CAP tuntuu nyt aika karulta. Tukipolitiikka ohjautuu yhä enemmän ilmaston ja ympäristön suojeluun. 

”Kuitenkin EU:n perussopimuksiinkin on kirjattu kannattava maataloustuotanto, joka on kohtuuhintaista myös kuluttajalle”.

Brysselissä Kasurinen sanoi konkreettisesti huomanneensa, kuinka pieni on Suomen EU-päättäjäporukka. Ensi vuonna ovat taas EU-vaalit, joten sillä, ketä sinne Suomesta valitaan, on tosi iso merkitys. 

”Vaaditaan myös, että täällä Suomessa vaikutamme yhdessä. Maatalous on turvattava ja myös metsiä pitää kestävästi käyttää. Eri elinkeinot on saatava sopimaan yhteiset pelisäännöt. Jos ei päästä paikalliseen sopuun, täytyy pohtia, tarvitaanko jo lakimuutoksia”.

Palautetta lomituksesta

Puheenjohtaja mainitsi avauksessaan myös lomituksen ja korosti, kuinka tärkeää se on maataloustuottajille. Tämän vuoden alusta pohjoisen lomitusalue laajeni. Lappi kuuluu nyt Pohjois-Suomen lomituspalveluihin. Palveluita hallinnoi Muhos.  Muutos on tuonut omat haasteensa. 

MTK-Lapin kokouksessa Pohjois-Suomen lomituspalveluista Eija Rautiainen ja Henna Moilanen esittelivät lomituksen asioita. He myös muun muassa neuvoivat, millä tavalla lomituspyyntöjä nyt kannattaa tehdä. 

Haasteena on uudistuksessa ollut paikallisyksiköiden erilaiset käytänteet ja niiden yhteensovittaminen. Alue on nyt laaja, eivätkä ohjaajat vielä tunne kaikkia tiloja. Lomittajien määrä ei ole uudistuksessa lisääntynyt. 

”Yllättäviä tilanteita on tullut puolin ja toisin. Palautetta on tullut siitä, ettei asiakaspalvelua saa kiinni. Kannustamme soittamaan pitempään, sillä ohjelma siirtää puhelun seuraavalle vapaana olevalle. Kyllä sieltä vastataan”, Henna Moilanen sanoi. 

”Viljelijöiltä on tullut palautetta lomitussuunnitelmista, että ei tiedetä, kuka on tulossa lomittamaan. Tiedotusta pyritään kehittämään ja nostamaan sitä. Toki yrittäjien pitäisi alkaa katsoa sähköpostia, jonne lomitustiedot tulevat. Myös roskaposti pitää tarkistaa”.

Kokouksessa annettiin lomituspalveluille suoraa palautetta toimimattomista asioista ja käytänteistä.

”Lomituspalveluiden asiakaspalvelu on kasvotonta ja ihmiset ovat salaisten numeroiden takana. Meille käytetään termiä tiedotus, eikä sopiminen”, Markku Matti Pellosta latasi. 

Kriittistä palautetta myös vuosilomien siirrosta. 

Tuomo Leinonen Simosta kysyi, mihin numeroon soitetaan, jos jotain vakavaa tapahtuu illalla tai viikonloppuna. Onko numero hätänumero, vai löytyykö lomituspalveluilta päivystysnumeroa? 

Vastauksena tähän saatiin, että varsinaista yrittäjäpäivystysnumeroa ei ole. Se on lomituspalveluiden mukaan resurssi- ja rahakysymys, eikä päivystystä ole pakko järjestää.

Ruokaturva on tapetilla

Kokousalustus MTK-Lapin kevätkokouksessa kuultiin MTK:n tuoreelta elinvoimajohtajalta Päivi Nergiltä. Hän korosti, että olemme keskellä useita muutoksia, jotka haastavat omavaraisuuttamme. On niitäkin muutoksia, joilla maataloutta syyllistetään. 

”Siinä meillä MTK:ssa pitää mennä itseemme, että nykyaikaisia tuottajiamme ei tunneta. Ei tiedetä, mitä viljelijät todellisuudessa tekevät ja kuinka hyvin te työnne teette”.

Nerg kahlasi alustuksessaan läpi, mitä Venäjän hyökkäys Ukrainaan, EU-toimet, uusi CAP, energia, maanomistus ja luonnon monimuotoisuus muun muassa tarkoittavat maataloudelle. 

”Ikävä kyllä Ukrainan sota on ollut se asia, jonka ansiosta ruokaturvasta on alettu puhua täällä Suomessa vakavalla äänellä”.

EU:ssa metsäkatokatokysymyksen piti Nergin mukaan vaikuttaa hillitsevästi Amatsonin metsien tuhoamiseen. Sen sijaan se onkin alkanut vaikuttaa EU-maiden metsiin. Uutta CAP:ia taas eletään tässä ja nyt, mutta se petaa jo seuraavan kauden toimintoja. 

”Energiapuolella on nyt käynnissä murros, joka tuo uusia työpaikkoja ja voimaa. Tämä yhdessä omavaraiskysymyksen kanssa on nyt niitä tärkeitä asioita. Luonnon monimuotoisuudesta sen sijaan tulee ristiriitaisia viestejä. Millä pidetään perinnebiotoopit, jos ei ole laiduntajia?”

Hallitusohjelmaan panostetaan

Päivi Nerg sivusi alustuksessaan myös hallitusohjelman laatimista. MTK:sta on Nergin mukaan viety vahvasti viestiä siitä, kuinka tärkeä suomalainen ruokaketju on. 

”Hallitusohjelmaan haetaan uudenlaisia näkökulmia, mutta ei ole tietoa, miten sen sujuu. MTK on ollut aktiivinen hallitusohjelmaa kohtaan. Viestimme vahvasti, että mitään maatalouden kustannuksia lisääviä toimia ei tällä hallituskaudella tule tehdä. Lisäksi muun muassa painotamme, että luonnonvara-ala ja suomalainen maaseutu on valjastettava koko Suomen kasvun ja suomalaisten hyvinvoinnin rakentamiseksi. MTK haluaa myös, että Välitä viljelijästä -toiminta vakinaistetaan”. 

Yleiskeskustelussa Juhani Lampela Tervolasta kysyi Päivi Nergiltä, että mihin valtion talouteen kaavaillut 6 miljardin euron leikkaukset osuvat maataloudessa.

Nergin mukaan leikkaukset voisivat tulla etenkin välillisten asioiden kautta maatalouteen. Valtion ja kuntien resursseihin leikkaukset voivat iskeä. Jostakin syystä lomitus on leikkausten edessä aina vaarassa, kuten myös eläkkeet. 

”Kansallisiin tukiin on mahdollista puuttua, mutta en usko, että tähän ryhdytään. Se tosin olisi pahin isku maataloudelle. Cappiin ei voida koskea. Vapaaehtoiset HELMI- ja METSO-ohjelmat voisivat olla vaarassa. Investointitukiin taas jos kosketaan, vaikutetaan siinä kasvun kysymyksiin”, elinvoimajohtaja muotoili vastauksensa. 

Hannu Korpi Ylitorniolta kertoi, että pohjoisen alueen siemennyspalveluihin on varattu rahat, ellei leikkuri iske niihin. 

Veli Hyttinen Lihakunnasta kertoi, että Atria on tehnyt alkuvuoden aikana hyvän tuloksen. Kaupaltakin on saatu tulosta. Osuuspääomalle on tulossa korkoa 24 prossaa. Vasikkaruuhka sen sijaan on ongelmallinen monella tilalla.

Katariina Lampela Osuuskunta Pohjolan Maidosta kertoi, että osuuskunnan tulokset näyttävät nyt melko hyviltä. Ilmastokeskustelu on tuonut alakuloa koko maaseudulle. 

Markku Matti Pellosta on huolissaan maatalousopetuksen tilasta Lapissa. Se ei tunnu palvelevan maatalouselinkeinoa. 

”Kouluista ei tule työntekijöitä eikä yrittäjiä. Pystyisimmekö me tekemään jotain sen eteen? Rima on kouluissa nyt niin matala, että siihen kompastuu”. 

Tuomo Leinonen kertoi, että Lapin maaseutunuorten jaosto aikoo kutsua itsensä Lappialle juurikin koulutusasioiden vuoksi. 

Eija Tammela muistutti viljelijöitä hyvinvoinnista ja Välitä viljelijästä -projektista, joka toimii ja auttaa edelleen. 

Teksti ja kuvat: Auni Vääräniemi / MTK-Lappi