Ilmaston lämpeneminen lisää metsänomistamiseen liittyviä riskejä. Esimerkiksi myrskyjen aiheuttamat vahingot ovat lisääntyneet viime vuosina merkittävästi, ja myrskytuhoista maksetut vakuutusyhtiöiden korvaukset ovat nelinkertaistuneet siitä, mitä ne olivat noin kymmenen vuotta sitten. Lapin metsille vahinkoja on myrskyjen ohella aiheuttanut tykkylumi.
 
"Lapin metsät ovat säästyneet suuremmilta vahingoilta viimeisen kymmenen vuoden aikana. LähiTapiola Lapin maksamat korvaukset metsävahingoista koostuvat pääosin myrsky- ja lumivahingoista. Etenkin vuodet 2013 ja 2015 olivat tykkylumen osalta ankaria", LähiTapiola Lapin asiakkuusjohtaja Reino Keskitalo kertoo.

"Koko maassa vuosina 2010-2019 myrskyissä tuhoutunut puuston määrä on kaksinkertainen verrattuna aiempaan vuosikymmeneen. Vaikka olemme maksaneet korvauksia eniten lumivahingoista, kappalemääräisesti eniten vahinkoja ilmoitetaan nimenomaan myrskyistä", Keskitalo jatkaa. 

Sään ääriolosuhteet kasvattavat metsätalouden riskiä 

Ilmastonmuutos ja sään ääriolosuhteiden lisääntymisen aiheuttamat riskit eri puolella Suomea vaihtelevat, mutta lisääntyvät koko maassa. Lämpötilan kohoaminen vaikuttaa mm. hyönteistuhoihin ja sienitauteihin suotuisasti.

Voimakkaiden tuulien ja myrskytuhojen oletetaan lisääntyvän entisestään tulevaisuudessa myös Lapissa. Pohjoinen Suomi on tyypillisesti myös lumituhojen riskialuetta, ja tämän riskin odotetaan kasvavan.

"Metsänomistajat ovat yhä useammin tilanteessa, jossa yhtäkkinen vahinko voi alentaa vuosien työllä saavutettua arvoa merkittävästi. Siksi metsänomistajan on syytä olla tietoinen näistä asioista. Lapin alueella on paljon yli 40-vuotiasta ja vanhempaa metsää, joka on altista lumi- ja myrskytuhoille", Keskitalo toteaa.

Metsäpalot ovat osa luonnollista kiertokulkua, mutta ihmisten toiminta ja lämpenevä sää on lisännyt niidenkin määrää. Metsäpaloriski on muuttumassa yhä ennalta arvaamattomampaan suuntaan. Laajan metsäpalon riski kasvaa kuivuuden, korkean lämmön ja korkean metsä- ja latvapaloindeksin, voimakkaan tuulen ja alhaisen ilmankosteuden vallitessa. 

Tietoisuus lisääntynyt – metsätuhoihin varaudutaan silti edelleen heikosti

Metsäomistamisen riskiä voi pienentää muun muassa hyvällä metsänhoidolla sekä oikeilla puulajivalinnoilla. Korjuu- ja hoitotoimenpiteet vähentävät riskiolosuhteita ja parantavat metsän omaa tuhonsietokykyä. Tämän metsänomistajat tietävät, sillä yli 70 prosenttia metsänomistajista uskoo, että hyvällä metsänhoidolla voi välttää metsätuhoja. Silti suomalaisilla on sekä taimikon, että nuoren metsän harvennusrästejä yhteensä lähes 2 miljoonaa hehtaaria.  

Metsänhoidolla voi vaikuttaa paitsi metsän tuhonsietokykyyn, myös tuottavuuteen. Hyvin hoidetussa metsässä puu järeytyy ja on laadultaan parempaa.

"Alkuvaiheen hoitotöiden lykkäyksestä johtuvia laatu- ja kasvutappioita ei yleensä pystytä korjaamaan enää myöhemmissä harvennushakkuissa. Viimeistään päätehakkuussa hyvin hoidetun metsän tuotto voi olla useita kymmeniä prosentteja parempi verrattuna huonosti hoidettuun metsään", Keskitalo laskee.

Vakuutuksilla puolestaan voi varautua sellaisiin riskeihin, joihin ei voi itse vaikuttaa. Lapissa yksityismetsänomistajista vain 41 prosenttia on ottanut vakuutuksen metsälleen. Koko maassa 53 prosenttia metsänomistajista on vakuuttanut metsänsä jollain vakuutuksella.

"Mahdollisiin metsätuhoihin on varauduttu huonosti vakuutusten avulla. Yllättävän monet metsänomistajat ottavat edelleen riskin itselleen kannettavaksi, vaikka ovat tietoisia kasvaneista riskeistä. Etenkin kuolinpesät jättävät metsät vakuuttamatta, tai vastaavasti kuolinpesät eivät tiedä, onko metsiä vakuutettu", Keskitalo toteaa ja muistuttaa, että vakuutuksia on myös hyvä päivittää.

"Kymmeniä vuosia vanhoja ainaismetsävakuutuksia tapaa paljon. Niillä vakuutetut metsät ovat raskaasti alivakuutettuja, sillä vakuutusta ei ole sidottu indeksiin ja se on jäänyt jälkeen metsän arvon kehityksestä".

Ilman metsävakuutusta olevat metsänomistajat pitivät muita useammin metsänsä arvoa vähäisenä. He myös uskoivat metsänsä vakuuttaneita selvästi harvemmin, että heidän metsäänsä voisi kohdata laajamittainen tuho. Kaikilla ei myöskään ole käsitystä siitä, kuinka suuresta riskistä on kyse. 

Metsien alivakuuttamiseen syiksi arvioidaan muun muassa tiedonpuute, pieni metsätilan koko, etämetsänomistajuus ja sen myötä ”etääntyminen” metsätilasta tai sen merkityksen pieneneminen tulonlähteenä. 

"Metsä on hyvä sijoituskohde, jos sitä hoitaa hyvin.  Parhaitenkin hoidetussa metsässä voi kuitenkin sattua tuhoja. Siksi se kannattaa vakuuttaa", Keskitalo summaa.

Lisätietoja:
Asiakkuusjohtaja Reino Keskitalo, LähiTapiola Lappi
reino.keskitalo@lahitapiola.fi, puh. 050 321 1112