MTK-Lapin sääntömääräinen kevätkokous pidettiin Rovaniemellä toukokuun alussa. Tällä kertaa alustusten ja keskusteluiden teemana oli erilaisiin uhkiin ja riskeihin varautuminen. Näitä puheissaan ja alustuksissaan käsittelivät MTK-Lapin puheenjohtaja Hanna-Mari Kasurinen, MTK:n järjestöpäällikkö Pertti Hakanen ja LähiTapiolan maatalouden johtava asiantuntija Sami Myyrä.

Hanna-Mari Kasurinen pyöritteli varautumisasiaa järjestön näkökulmasta. Hän pohti, millä tavalla yleisiä tilan varautumissuunnitelmia voisi käsitellä esimerkiksi MTK-Lapin toiminnan kannalta.

”Yhdessä pöydälläni pyörineessä varautumissuunnitelmassa kysyttiin tilan heikkoja lenkkejä. Järjestötoimintaa ajateltuna meillä tätä on henkilöresurssien puute. Nuoria pitäisi saada lisää mukaan toimintaan ja paikallisyhdistyksiä aktivoitua. Tehtäviä pitää saada jaettua, mikä meillä MTK-Lapissa on ilahduttavasti edennyt, kun maaseutunuoret ovat ottaneet vastuuta tapahtumista”.

Varautumisen hengessä Kasurinen myös toivoi, että järjestötoiminnassa vaalittaisiin monimuotoisuutta. Jäseniä tarvitaan koko maakunnan alueelta, kokeneita ja uusia.

”Erilaisia mielipiteitä on ja vastakkainasetteluitakin, mutta kaikkia tarvitaan järjestötoiminnassa. Yhteistyötä on tehtävä naapuriyhdistysten ja naapuriliiton kanssa, ja tietysti metsänhoitoyhdistysten kanssa, jotta saamme MTK:sta vahvan ja toimivan järjestön”.

Kyseessä kokonaisturvallisuus

Huoltovarmuus on yhteiskunnan kokonaisturvallisuuden perusta. MTK:n järjestöpäällikkö ja Huoltovarmuuskeskuksen alkutuotantopoolin varautumisen asiantuntija Pertti Hakanen korosti, että ruuantuotanto on maatalouden tärkein tehtävä huoltovarmuuden takaamisessa.

”Tämä ei koske pelkästään alkutuottajia, vaan myös kauppaa ja teollisuutta. Tavoitteena on varmistaa huoltovarmuuden kannalta riittävän omavaraisen kotimaisen alkutuotannon jatkuvuus”.

Viime aikoina esillä on ollut kauppojen tyhjät jauhelihahyllyt. MTK on saanut avata medialle, mistä jauheliha tulee ja mikä on sen tuotantoprosessi.

”Nyt kuluttajatkin näkevät, mikä merkitys on kotimaisella tuotannolla ja sillä, jos jokin osa puuttuu”.

Hakasen mukaan huoltovarmuudella turvataan yhteiskunnan toimintakyky häiriötilanteessa. Töitä huoltovarmuuden eteen on tehtävä koko ajan, jotta selvitään, jos maahamme tulee poikkeusolot.

”Siihen tarvitaan meitä jokaista ja ihan jokaista tilaa. Meidän täytyy varautua ja miettiä, mitä itse voimme tehdä huoltovarmuuden turvaamiseksi”.

Huoltovarmuusnäkökulmasta katsottuna alkutuotannon suurimmat haasteet ovat tuotantopanosten tuontiriippuvuus ja alkutuotannon heikko kannattavuus ja maksuvalmius.

Hakanen muistutti, että maatilojen on varauduttava niin pieniin kuin suuriin riskeihin ja uhkiin.

”Maatiloilla ei ole kyse pikkujutuista tai joku muu hoitaa -asioista, kun mietitään riskejä ja uhkia. On etukäteen pystyttävä varautumaan siihen, jos lypsyrobotti hajoaa tai vastaavaa”.

Osaa riskejä voi hallita

LähiTapiolan maatalouden johtava asiantuntija Sami Myyrä lähestyi kokouspäivän teemoja tiedoilla riskienhallinnan vaikutuksista huoltovarmuuteen. Myyrän mukaan LähiTapiolalla on tärkeä rooli huoltovarmuudessa, sillä ilman mittavia vakuutuksia suuria investointeja tuskin tehtäisiin.

”MTK:lla ja LähiTapiolan yhteisellä riskienhallinnalla on pitkät juuret ja olemme mielellämme mukana. Teemme tiloille esimerkiksi turvallisuuskartoituksia, joissa asiantuntijat voivat nähdä vaaranpaikkoja, joita tilalliset eivät ole huomanneet”.

Sami Myyrä korosti, että riskienhallinnassa oma käyttäytyminen on keskeistä. Osaan riskeihin pystyy varautumaan ja vaikuttamaan.

”Alkutuotannossa yksi oleellinen riski on se, että ei tule uusia yrittäjiä. On myös riski, että maatalouden kannattavauus on niin huono, että ei pysytä muun yhteiskunnan mukana ja jäädään kehityksestä jälkeen”.

Myyrän mukaan on tutkittu, että kyber-riskit kasvavat ja uhkaavat elintarvikeketjua. Yllättäen nuoret tuottajat eivät tunnista tilansa tietoturvariskejä yhtä hyvin kuin vanhemmat viljelijät. Alkutuotanto alkaa olla riippuvainen muutamasta laitetoimittajasta.

”Muutaman keskeisen raaka-aineen toimitusvaikeudet voivat kaataa koko elintarvikeketjun”.

Terveisiä ja keskusteluita

Yleiskeskustelussa kokousväki pohti varautumisasioita, ruokaturvaa ja huoltovarmuutta. Huolena nousi esille, että tekeekö kauppa nyt jauhelihahyllyjen ollessa tyhjillään kuprun ja alkaa tuoda halpaa lihaa Etelä-Amerikasta.

Nuorten viljelijöiden asema huoletti, sillä heillä ei ole takanaan pääomia, jotta investoinnin onnistuisivat ilman pankkia.

Eija Tammela toi terveisiä Melalta, jonka varhaisen tuen palveluissa Tammela nyt työskentelee.

”Kahdeksan vuotta teimme Välitä viljelijästä -hanketta ja nyt toiminta vakinaistettiin. Meidän palveluissamme ihminen on edelleen tärkein. Huolehtikaa itsestänne! Pitää varautua omassa elämässä siihen, että jaksetaan hyvänä päivänä, mutta etenkin siinä huonona päivänä”.

MTK-Lapin maaseutunuorten valiokunnan puheenjohtaja Mari Parpala toi terveiset valiokuntatoiminnasta. Huhtikuinen kevätrieha oli todella onnistunut tapahtuma ja ensi vuonna se järjestetään jälleen, nyt jo 10. kerran. Muutakin tapahtumaa on luvassa.

”Lisää nuoria kaivataan mukaan, joten kannustakaa omianne. Meillä ei ikäraja ole este. Tapahtumiin saavat osallistua kaikki”.

MTK Länsi-Lapin puheenjohtaja Markku Matti toi kokoukseen yhdistyksensä kirjelmän, jossa käsiteltiin yhdistystoimintaa ja osallistumista. Yhdistyksen mukaan liiton johtokunnassa tulisi olla enemmän jäseniä, jotta kaikista yhdistyksistä olisi edustaja mukana.

”Jos yhdistyksellä ei ole liiton johtokunnassa edustajaa, tulee toiminnasta ulkopuolisuuden tunne. Sitoutuminen toimintaan vähenee”.

Kirjelmä sai kokousväen pohtimaan liiton johtokunnan kokoa ja yhdistystoiminnan virkistämistä. Yhdistyksille annettiin eväät miettiä toimintaansa esimerkiksi yhdistymällä tai yhteistyötä lisäämällä.

Pertti Hakanen toi esille MTK-asiaa siitä, että helmikuussa 2027 on tulossa MTK:n liittokokous. Ensi syksynä MTK:n valtuuskunta on suuren haasteen edessä, kun valittavana on uusi ensimmäinen puheenjohtaja. Juha Marttila on jo ilmoittanut luopuvansa tehtävästään.

Hakasen mukaan kuntavaalit olivat MTK:lle menestys. MTK pyysi kuntavaaliehdokkaita ilmoittautumaan järjestön koulutuksiin, joissa saatiin käytyä tärkeitä asioita hyvin läpileikkaavasti läpi.

”Nyt rakennamme vaikuttajaverkostoa, johon jäsenenä olevat kunta- ja aluepäättäjät voivat liittyä. Heille tuotettaisiin sitten asiantuntijapalveluita esimerkiksi kaavoitusasioita helpottamaan”.

Teksti ja kuvat: Auni Vääräniemi

Kaija Kinnunen

Toiminnanjohtaja

0400 397 336

kaija.kinnunen( at )mtk.fi