Sisältöjulkaisija

angle-left null Lapin tuottajaväki ihmetteli maatalousvihaa ja ehdotti avoimia ovia

Uutinen

Lapin tuottajaväki ihmetteli maatalousvihaa ja ehdotti avoimia ovia

6.5.2019

MTK-Lapin kevätkokouksessa Rovaniemellä tuuletettiin taas ajatuksia pitkän talven jäljiltä. Lapin tuottajaliiton puheenjohtaja Marko Repo ihmetteli, mistä kumpuaa viime aikojen suoranainen viha maa- ja metsätaloutta kohtaan.

Marko Repo nosti MTK-Lapin kevätkokouksen avauspuheessaan mainitsemastaan maa- ja metsätalousvihasta muutaman esimerkin. Ennen vaaleja elettiin varsinaista hiilipäästökiimaa, jolloin lukuisat tahot kertoivat maatalouden olevan kaiken pahan alku ja juuri, ja että lihan syöminen ja maidon juominen ovat pahasta ilmastolle.

Lisäksi turvepellot kuulostavat tuottavan suorastaan järkyttävät määrät hiilipäästöjä.

”Tällainen hyökkäys kohdistuu juuri pahiten lappilaiseen maatalouteen, onhan pelloistamme kaksi kolmasosaa turve- tai eloperäisiä maita. Ja tämän lisäksi lappilainen maatalous perustuu juuri maidon ja lihan tuotantoon”, Repo jyrähti.

Puheenjohtaja kommentoi myös uutisia Metsä Groupin aikeista käynnistää hankesuunnittelu uudesta ja jättimäisestä biotuotetehtaasta Kemiin. Puun käyttö lisääntyisi 4,5 miljoonaa kuutiota ja tehdas olisi valtava piristysruiske koko lappilaiselle metsätaloudelle.

”Eipä mennyt aikaakaan, kun alkoi huuto siitä, kuinka lappilaiset metsät kalutaan hankkeen myötä tyhjiksi puista. Huutajia olivat lähinnä vihreät, mutta voin kertoa Pekka Haavistolle, että oikealla ja tehokkaalla metsänhoidolla Suomen metsien kasvu ehtii lisääntyä tuon 4,5 miljoonaa kuutiota vuodessa, ennen kuin tehdas on tuotannossa”, Repo totesi.

Repo mainitsi myös Ylen levittämän uutisen siitä, että suomalainen lannan käsittely on kehitysmaatasolla. Koko Itämeren leväongelma suorastaan sysättiin uutisessa suomalaisen karjatalouden ongelmaksi.

”Ainoa hyvä puoli alenevasta maataloustulosta onkin, että tällaista uutisroskaa suoltavaa Yleä tarvitsee maanviljelijän rahoittaa entistä vähemmän”, Repo sivalsi.

”Kun vielä Helsingin Sanomissa annettiin ymmärtää, että kaikki suomalaiset metsät lanataan avohakkuilla aasialaisten vessapapereiksi, niin pohdittavaa riittää. Pitääkö suomalaisen talonpojan todellakin pelastaa koko maapallo?”

Kokoukseen osallistui tällä kertaa erinomainen vaikuttajajoukko, kun puhetta pitivät MEP Elsi Katainen, MTK:n valtuuskunnan puheenjohtaja Eerikki Viljanen ja Lapin kansanedustaja Katri Kulmuni (kesk).

Viljanen intoutui alustamaan yli tunnin mittaisella puheenvuorolla, joka kävi läpi niin CAP-uudistusta, kriisitukipakettia, ajankohtaisia asioita ja edunvalvonnan murrosta.

CAP-uudistus venyy ja venyy, ja tällä hetkellä toimeenpano tapahtuisi vasta keväällä 2022. CAP-uudistusta ajankohtaisempaa on tuottajahinnat, jotka on Viljasenkin mielestä saatava nousuun.

”Tuottajahintojen nostaminen on tämän hetken keskeisin tavoite, sillä tilanne on kestämätön”.

Edunvalvonta on Viljasen mukaan murroksessa, koska vaikuttamisympäristö muuttuu. Enää ei riitä, että on oikeassa, vaan on oltava myös kiinnostava.

”Kysymys onkin, olemmeko me valmiita muuttumaan?”

Yleiskeskustelussa tuottajaväki pohti keinoja, jolla kuluttajien ajatuksiin päästäisiin positiivisesti vaikuttamaan. Ilmoille heitettiin muun muassa ajatus siitä, että perinteinen tilojen avoimet ovet -käytäntö herätetään uudelleen henkiin. Oikean viljelijän tapaaminen ja hänen työnsä näkeminen voisi auttaa maatalousvastaisten ajatusten kitkemisessä.