Tuotantoeläinten terveyteen ja hyvinvointiin liittyvät asiat kuuluvat MTK:n asiantuntijaeläinlääkärin työnkuvaan ihan päivittäin. Samoin MTK:n eläinlääkäri seuraa lainsäädäntövalmistelua niin kansallisesti kuin EU-tasolla. Tämä vaatii säännöllistä yhteydenpitoa maa- ja metsätalousministeriön, Ruokaviraston, kansanedustajien ja EU-toimijoiden kanssa.

”Työni on hyvin lainsäädäntöperusteista, mutta olen yhteydessä myös tuottajien kanssa. He soittavat minulle ja kysyvät lainsäädännöllisiä ja valvonnallisia asioita ja tulkintoja niihin. Kesällä tuottajat kysyvät minulta esimerkiksi laidunnusta koskevista uusista säännöksistä”, MTK:n eläinlääkäri Jenni Kiilholma kertoo.

”Tärkeä osa tehtävääni on tuoda tuottajan näkökulmaa erilaisissa ohjausryhmissä, joissa olen mukana”.

”Pidetään enemmän ääntä”

Jenni Kiilholman ammatillinen matka MTK:n eläinlääkäriksi on ollut monipuolinen. Hän opiskeli eläinlääkäritutkintonsa Kööpenhaminassa. Opintojensa aikana Kiilholma vuoden mittaisen keikan FAO:n päämajassa Roomassa. Lisäksi hän teki kolmen kuukauden ajan tutkimusta Nicaraguassa keräten viidakossa näyteitä työhevosista. Gradunsa Kiilholma laati Vietnamissa pienten sikatilojen biokaasulaitteista.

Eläinlääkäriopintojen jälkeen hän on työskennellyt kunnaneläinlääkärinä Savossa, Evirassa eläintautivalvonnassa, Ruokavirastossa elintarvikeviennin asiantuntijatehtävissä ja sittemmin vientijaoston päällikkönä ja Ulkoministeriön maatalousattaseana Etelä-Afrikassa. Kaliforniassa hän työskenteli tanssiteatterissa sen ajan, kun puolison työkomennus oli Yhdysvalloissa.

”Kaiken työkokemuksen summa on, että olen juuri nyt tässä MTK:n eläinlääkärinä. MTK on minulle tuttu jo lapsuudesta. Sieltä johtaa tunne siitä, että MTK on vahva toimija. Isäni oli maatilalta kotoisin ja lehmät tulivat siellä tutuksi. Mummolassa luettiin Maaseudun Tulevaisuutta ja Pellervoa”, Kiilholma kertoo.

”Halusin MTK:n eläinlääkäriksi, koska tätä kautta pystyn vaikuttamaan tuotantoeläinten hyvinvointiin sekä tehdä työtä suomalaisen tuottajan puolesta ja heidän kanssaan yhdessä. Olen oppinut kansainvälisten töiden kautta, miten muualla nähdään asiat, mutta myös sen, millä tavalla täällä meillä tuotetaan ruokaa. Meillä pitäisi pitää enemmän ääntä siitä, kuinka hyvin täällä asiat hoidetaan”.

Jaksaminen ja pula liittyvät toisiinsa

Kentällä ollaan huolissaan siitä, riittääkö meillä Suomessa vielä kuntiin tuotantoeläimiä hoitavia eläinlääkäreitä. Samaan aikaan puhutaan paljon eläinlääkärien jaksamisesta ja työn vaativuudesta. MTK:n eläinlääkäri sanookin, että eläinlääkäripula ja jaksamisasiatasiat liittyvät osin toisiinsa.

”Aika hurjaa on se syyllistäminen, maalittaminen ja haukkuminen, jota eläinlääkärit somessa ovat joutuneet kokemaan. He eivät edes voi vastata somessa näihin yksityisyyden suojan vuoksi”, Jenni Kiilholma kertoo.

Toisaalta ratkaisu saatavuuden ja jaksamisen ongelmiin olisi opetuspaikkojen lisääminen, mutta samalla pitäisi lisätä resursseja opetuksessa. Kiilholma tapasi eläinlääkäriopiskelijoita, jotka kertoivat olevansa innolla lähtemässä kunnaneläinlääkäriksi.

”Haasteena ei välttämättä olekaan se, että innokkaita ei olisi, vaan se, millaiset työskentelypuitteet heillä on kunnissa vastassa. Kun opiskelijat ovat ensimmäisen kesän töissä, voivat he kohdata kovia paineita ja he voivat joutua hoitamaan työnsä vähillä resursseilla”.

Kiilholma sanoo, että resurssien puute voi ilmetä asunnonsaannin vaikeuksina ja yksinäisenä vastuuna ilman kokeneemman eläinlääkärin opastusta. Päivät ovat pitkiä ja tilat pitkien välimatkojen päässä.

”Nuoret ovat huippuosaajia, joista on kova kilpailu. Kunnissa ja maakunnissa pitäisi pystyä tarjoamaan työtä tukevat resurssit. Heillä tulisi olla asunto ja olisi hyvä olla avustavaa henkilökuntaa, joka esimerkiksi vastaa puheluihin, jotta he saavat tehdä rauhassa osaamaansa työtä”.

Kiilholman mukaan tuotantoeläinlääkärejä kouluttavien tahojen kanssa on avattu keskustelu siitä, miten eläinlääkäriopiskelijoiden maatilaharjoittelua voitaisiin kehittää ja tukea. Opiskelijoiden pakollinen maatilaharjoittelu nykyisessä muodossaan on uhkana loppua.

”MTK voisi auttaa tässä. Maatilamummoloita ei enää monellakaan ole, joten perusteet eläinten kanssa työskentelystä pitää saada muuta kautta”.

EU-asetus haastaa myös MTK:ta

Yksi Jenni Kiilholman tiiviisti seuraama asia on EU:n asetus eläinten suojelusta kuljetusten aikana. Maa- ja metsätalousvaliokunnassa asetuksesta on kuultu kahteen kertaan. Suuressa valiokunnassa asetus oli huhtikuussa ja kansallinen kanta hyväksyttiin eduskunnassa niin ikään huhtikuussa.

Kiilholma näkee asetuksessa viisi merkittävää haastetta Suomen kannalta. Teuraskuljetukset eivät saisi kestää yli yhdeksän tuntia ja tilavaatimukset voisivat estää eläinten kaksikerroskuljetuksen. Kolmantena haasteena on lämpötilaa koskeva kohta, sillä matka-aika ei saisi ylittää yhdeksää tuntia, kun lämpötila on -5 astetta.

”Jos Suomessa kuljetus kestää yhdeksän tuntia, voi lämpötilaero olla hyvin erilainen lähtiessä ja saavuttaessa. Helleraja taas on + 25 astetta. Lämpötilaehdotuksella varmasti ajatellaan hyvää, eli kun on helleraja, pitää olla myös pakkasraja. Mutta jos se ei perustu tieteeseen, ei voi olla tuollaista pakkasrajaa”.

Lisäksi asetuksella halutaan tiukentaa vasikoiden kuljetusikää. Alle viisiviikkoinen ja alle 50-kiloinen vasikka ei olisi kuljetuskelpoinen. Viides haaste liittyy siipikarjaan. Untuvikot olisi kuljetettava Suomeen 48 tunnissa niiden kuoriutumisesta.

”Haemme kansallisia poikkeuksia teuraskuljetusten kestoon, sillä Suomessa pääosa kuljetuksista on maan sisällä. Poikkeusta haetaan myös lämpötilavaatimukseen ja vasikoiden kuljetusikään”.

Uusia tuulia - väliaikaisesti

MTK:n eläinlääkärinä vuoden 2023 lokakuusta lähtien työskennellyt Jenni Kiilholma on siirtymässä maatalousattaseaksi Etelä-Koreaan Souliin. Hänen toimenkuvansa Soulissa on sama kuin mitä hän teki Etelä-Afrikassa, eli vientilupien edistäminen elintarvikeviennin edistäminen, vientiluvista neuvottelu, sekä markkinoiden ja kauppapolitiikan seuraaminen. Tärkeä osa tehtävää on myös Suomen ruokakulttuurin ja ylipäätään Suomen tunnettuuden lisääminen ulkoministeriön maakuvatyösuunnitelman mukaisesti.

”Etelä-Korea, Japani ja niiden ympäröivät maat ovat tärkeitä kohdemarkkinoita, ja meidän on hyvä edistää elintarvikevientiä sinne. Suomen kannattaa ehdottomasti suunnata katsettaan strategisesti myös muualle EU-rajojen ulkopuolelle, sillä meillä on hyvin ja vastuullisesti tuotettua ruokaa, jolle löytyy kiinnostuneita ostajia maailmalta”.

Kiilholman maatalousattasean työ on kolmivuotinen pesti. Hän pitää sen ajan toimivapaata MTK:n eläinlääkärin työstä ja palaa tehtäväänsä kolmen vuoden kuluttua.

Teksti: Auni Vääräniemi