Sisältöjulkaisija

null Jäsenet ovat perinteisen osuustoiminta-aatteen ydin

Uutinen

Jäsenet ovat perinteisen osuustoiminta-aatteen ydin

29.6.2019

Osuustoiminta-aate on yhä vahvasti mukana maataloustuottajan arjessa, mutta mikä on aatteen tarkoitus ja merkitys nykypäivänä? Haimme vastauksia näihin kysymyksiin laittamalla tuottajille tutuimpien osuuskuntatoimijoiden Pohjolan Maidon, Lihakunnan ja Faban pohtimaan osuuskunta-aatteen ydintä ja paikkaa yhteiskunnassamme. (Julkaistu Jänkäviestissä 2/2019)

Lihakunnan toimitusjohtaja Reijo Flink, Valion hallituksen puheenjohtaja Vesa Kaunisto ja Faban hallituksen puheenjohtaja Tiina Mitikka laitettiin pohtimaan osuuskunta-aatetta edustamansa osuuskunnan näkökulmasta.

Osuustoiminnan ydintä etsimässä

Flink, Kaunisto ja Mitikka ovat yhtä mieltä siitä, että osuustoiminnan ydinajatuksena on tuottaa kaikille osuuskunnan jäsenille tasapuolisesti sitä hyvää, mitä varten se on perustettu. Toisaalta kenenkään pitäisi saada toiminnasta perusteetonta etua.

”Jäsenillä on paitsi oikeuksia, myös velvollisuus tukea osuuskuntaa keskittämällä ostonsa, myyntinsä tai työnsä osuuskuntaan”, Mitikka huomauttaa.

”Helposti ajatellaan, että onhan se osuuskunta siellä aina taustalla, jos oma tai jonkun muun tarjoama apu ei olekaan riittävä tai saannissa. Kannattaa kuitenkin muistaa, että osuuskunta on sen jäsenet. Jos jäsenet eivät jatkuvasti käytä palveluita, ne surkastuvat pois, eikä sitä omaa osuuskuntaa enää olekaan siltä osin toimintaa turvaamassa”, hän jatkaa.

Vesa Kaunisto haluaa korostaa maito-osuuskunnan näkökulmasta sitä, kuinka laittamalla suuren joukon voimat yhteen on mahdollista saada riittävät resurssit tuotteiden jalostukseen, tuotekehitykseen ja markkinointiin.

”Osuustoiminnan avulla voidaan yhdistää jäsenten yksityinen taloudellinen etu ja kaikkien jäsenten yhteinen taloudellinen etu”, Kaunisto summaa.

Osuuskunnalla on merkitystä

Vastaajat pitävät edustamansa osuuskunnan merkitystä tuottajalle huomattavana. Lihakunta välittää ja hankkii teuraskarjaa koko maasta pohjoisinta Lappia myöten.

”Lisäksi maksamme kaikille jäsenille asuinpaikasta riippumatta saman tilin”, Reijo Flink sanoo.

Samoin valiolainen Osuuskunta Pohjolan Maito käy hakemassa maidon Utsjoelta saakka, aivan samalla tavalla kuten kaikilta osuuskuntansa jäseniltä Suomessa. Osuustoiminnan ansiosta maitotilayrittäjät voivat olla varmoja, että osuuskunta noutaa maidon ja järjestää maidon jalostuksen ja markkinoinnin Valion nimissä ja hoitaa tilityksen maidosta omistajayrittäjille.

”Omistajille laadultaan samanlaisen maidon perushinta on sama koko maassa määrästä ja sijainnista riippumatta”, Kaunisto korostaa Flinkin tavoin.

Tasa-arvoinen kohtelu ja palvelu?

Osuuskunnat pyrkivät turvaamaan jäsentensä tasa-arvoisen kohtelun ja palvelut eri tavoin, kuten Reijo Flink kertoo Lihakunnan tekevän tasapuolisella kohtelulla tilojen koosta ja sijainnista riippumatta. Sama tasapuolisuutta korostaa Vesa Kaunisto.

Tiina Mitikka kertoo Faban turvaavan palvelut pitämällä ne kustannustehokkaina ja kustannusvastaavina. Palveluita tarjotaan koko maassa liiketaloudellisten perusteiden puitteissa.

”Digitalisaatio tuo uuden mausteen palvelutarjontaan ja muuttaa perinteisiä toimintatapoja. Samalla se antaa mahdollisuuksia toimia joissain asioissa uusilla tavoilla”, Mitikka kertoo.

Muuttuuko osuuskunnan merkitys?

Muuttuvassa maailmassa myös osuustoiminnan merkitys saattaa muuttua maataloustuottajien mielissä. Reijo Flinkin mielestä Lihakunnan merkitys jäsenilleen on kasvanut kaiken aikaa.

”Paras mittari on se, että osuuskuntiemme jäsenet tuottavat yhä suuremman osan suomalaisten maatilojen tuottamasta lihasta”.

Vesa Kaunisto arvioi, että viime vuosina Pohjolan Maidon asema on pysynyt suurin piirtein ennallaan.

Tiina Mitikka arvioi Faban merkityksen viimeisen kymmenen vuoden aikana varmasti joiltakin osin heikentyneen, toisilta osin vahvistuneen ja kaiken kaikkiaan ainakin muuttuneen. Toimintaympäristö on muuttunut rajusti ja nautatilojen lukumäärän väheneminen muuttaa toimintaedellytyksiä.

”Vanhat toimintatavat eivät välttämättä ole niitä oikeita, vaaditaan uudenlaista ajattelua ja asennoitumista”, Mitikka sanoo.

Jäsenet ratkaisevat tulevaisuuden

Tulevaisuuden haasteet Lihakunta, Osuuskunta Pohjolan Maito ja Faba ottavat vastaan luottavaisin mielin. Osuustoiminnalla on tulevaisuutta, jos Suomessa ylipäätään pidetään huolta maidon- ja naudanlihantuotannon toimintaedellytyksistä, Tiina Mitikka pohtii. Hän korostaa, että jos osuuskunta tuottaa palveluita, joita jäsenet tarvitsevat ja käyttävät, niin silloin se on merkityksellinen.

Reijo Flinkin mielestä tulevaisuudessa Lihakunnan merkitys vahvistuu ja kasvaa edelleen. Hän sanoo tämän perustuvan siihen, että toimialalla toimijat koko ajan vähentyvät. Lisäksi maatilojen liikevaihdot kasvavat, tiedonsaantitarve kasvaa ja tuottajan yhteistyökumppanien merkitys korostuu.

Vesa Kaunisto toteaa Pohjolan Maidon ja myös Valion olevan tulevaisuudessakin merkittäviä toimijoita suomalaisessa yhteiskunnassa. Suomalaisella maataloudella on kilpailuhaittaa johtuen pohjoisesta sijainnistaan, mutta maidontuotanto perustuu kuitenkin nurmeen ja Suomen olosuhteissa nurmi kasvaa hyvin, mikä antaa meidän maidontuotannollemme suhteellista kilpailuetua.

”Tämä korostuu, mitä pohjoisemmaksi Suomessa mennään. Lapissakin saadaan hyviä nurmisatoja, mutta siellä mahdollisuudet monien muiden kasvien viljelyyn ovat rajalliset”, Kaunisto summaa.

Teksti ja kuva: Auni Vääräniemi