null Arktinen keskus tukee maataloutta monitahoisilla tutkimuksillaan

Uutinen

Arktinen keskus tukee maataloutta monitahoisilla tutkimuksillaan

17.12.2021

MTK:n entinen ympäristöjohtaja Johanna Ikävalko johtaa nyt Arktista keskusta Lapissa. Arktisen keskuksen tutkimustyö etsii ruuantuotannolle keinoja ilmastonmuutokseen sopeutumiseen sekä vastauksia poronhoidon ja maankäytön välisiin kysymyksiin. Myös lapinlehmällä on tärkeä osa arktisessa tutkimuksessa.

Arktisen keskuksen johtaja Johanna Ikävalko tarttui empimättä tilaisuuteen siirtyä uuteen työhönsä lähes vuosi sitten. Muutto Helsingistä Lappiin ja Rovaniemelle on ollut onnistunut ratkaisu.

”Työni on monipuolista ja mielenkiintoista. Kaikessa toiminnassamme on laaja päämäärä”, Ikävalko kuvailee.

Tuottajajärjestön jäsenet muistanevat Ikävalkon paremmin hänen aiemmasta työstään, joka sijoittui vuosiin 2008-2011. Silloin hän toimi MTK:n ympäristöjohtajana ja oli tässä työssään ympäristötyön uranuurtaja MTK:ssa.

”MTK on aivan loistava organisaatio. Ympäristöjohtajana pääsin kutsuttuna mukaan lainsäätäjien keskusteluihin, minkä ansiosta minulla oli erinomaiset mahdollisuudet saada heille viestejä läpi”.

Maatalous on yhä läsnä

Ympäristöjohtajana toimimisen ajasta Ikävalkolle jäi paljon ystäviä, joiden kanssa hän pitää edelleen yhteyttä. Hän myös seuraa tiiviisti maataloutta ja siitä käytävää keskustelua. 
Maatalous on Ikävalkon mukaan läsnä myös Arktisen keskuksen tutkimuksessa, vaikka se ei varsinaisesti tutki maataloutta suoraan, vaan välillisesti esimerkiksi arktisen ympäristön muutoksiin ja ilmastonmuutoksiin sekä niihin sopeutumiseen painottuvilla tutkimushankkeilla.

Yksi arktisen tutkimuksen osa-alue on ruuantuotannon sopeutuminen ilmastonmuutokseen ja sen vaikutukset ruokaturvallisuuteen koko tuotantoketjussa. Tutkimuksessa puhutaan ilmastoviisaasta maataloudesta, jossa viljelijöillä on tärkeä rooli ilmastonmuutoksen, terveen maaperän ja metsäpalojen suhteen.

”Koska elintarvikejärjestelmämme ja ilmasto liittyvät toisiinsa, kestävää kehitystä edistävät digitaaliset ratkaisut ovat tärkeä ja globaali tutkimusaihe arktisessa tutkimuksessa”, Ikävalko sanoo.

Poronhoitoon liittyvä tutkimus tarkastelee muun muassa poronhoidon ja eri toimijoiden maankäytön välisiä yhteyksiä.

”Tutkimuksissa on selvitetty esimerkiksi syitä poronhoidon, maatalouden, asutuksen ja lomarakentamisen välisiin ongelma- ja ristiriitatilanteisiin sekä ratkaisuja ongelmatilanteiden hallintaan ja ennaltaehkäisyyn”, Ikävalko sanoo.

Lapinlehmää ei saa museoida

Kolmas arktisen tutkimuksen kohde Lapissa on lapinlehmä. Tämä uhanalainen lehmäkanta on tiloilla harvoin päätuotantoeläin, ja Ikävalko korostaa, että lapinlehmän säilyttäminen ja vaaliminen on ennen kaikkea kulttuuriteko.

”Viljelijä tekee lapinlehmää vaaliessaan kulttuurityötä, ja sen vähättely on kapeakatseista. Lapinlehmä on elävää kulttuuriperintöä ja sen perinnön ylläpitäminen pitää tehdä elävässä elämässä. Jos lapinlehmä pitää museoida, silloin olemme epäonnistuneet tässä kulttuurihistorian tehtävässä”.

Menossa oleva Lappari-elinkeino -hanke hyödyntää sekä tutkimusta että käytännön tekemistä, jolloin hankkeessa tehdään osallistavaa tutkimusta, kuullaan tiloja ja sidosryhmiä. 

”Pidämme maataloutta korkeassa arvossa, ja olemmekin tutkimuksen lisäksi kehittämässä toimintaa, jossa tuodaan esille paikallista ruokaa. Kyse on kehittämishankkeesta, jolla edistetään paikallisen ruuan markkinointia ja näkyvyyttä Arctic Food Marketin kautta”, Johanna Ikävalko kertoo. 
 

Auni Vääräniemi