Poroasiat

Porot pohjoisen maaseudulla


Poroja on poronhoitoalueella miltei 200 000 kappaletta. Poronhoitoalue koostuu 54 paliskunnasta, jotka toimivat itsenäisesti.

Katto-organisaationa toimii Paliskuntain yhdistys.

Poronhoitoalueella toimii kaksi tuottajaliittoa: MTK-Lappi ja MTK-Pohjois-Suomi. Niillä on yhteinen porotalousvaliokunta, joka käsittelee kulloinkin ajankohtaisia maatalouden ja porotalouden yhteensovittamiseen liittyviä asioita.
 

Hyödyllisiä linkkejä:


Arvioimislautakuntien puheenjohtajat 2019
Paliskuntarajat
Paliskuntien poroisännät
Opas porovahinkojen arviointiin

 

Poro pellolla - mitä tehdä?
 

Mitä viljelijä voi ja mitä hänen kuuluu tehdä, kun hänen maillaan on poroja laiduntamassa?


Ilmoita paliskunnalle.


Jos et tiedä puhelinnumeroa, soita kunnalle, ELY-keskukselle tai omalle MTK-liitolle saadaksesi puhelinnumeron. Puhelinnumero voi myös löytyä www.paliskunnat.fi sivuilta. 

Aina kannattaa ottaa kuvia digi-kameralla tai kännykällä siten, että päivämäärä näkyy.


Tällä pystyt näyttämään helpommin mahdollisen vahingon toteen. Ota kuvia, vaikka vahinko on pieni. Monta pientäkin vahinkoa pitää pystyä näyttämään toteen ja ilman kuvia ja muistiinpanoja se on vaikeata.

Neuvottele paliskunnan tai poroisännän kanssa mahdollisista korvauksista.

Jos neuvottelut paliskunnan kanssa eivät johda mihinkään, ota kirjallisesti yhteyttä arvioimislautakuntaan.


Arvioimislautakunta voi päätöksessään antaa sinulle vahingonkorvauksia tai määrätä, että paliskunnan on pystytettävä aita. Voit kuitenkin joutua maksamaan arvioimislautakunnalle koko palkkion tai osan siitä. Voi myös olla, että arvioimislautakunta on eri mieltä kanssasi, jolloin et saa mitään korvausta.

Arvioimislautakunnan päätöksestä saa ”valittaa” käräjäoikeuteen.


Sinun pitää ilmoittaa tyytymättömyydestäsi lautakunnan puheenjohtajalle kahden viikon sisällä ja laittaa asia vireille käräjäoikeudessa kahden kuukauden sisällä.

Jos sinulla on vakuutus, ota yhteys vakuutusyhtiöön ennen prosessia. Jos saat haasteen koska vastapuoli ei hyväksy arvioimislautakunnan päätöstä, ota yhteys vakuutusyhtiöösi ja tee itse tai teetä lakimiehellä tai toisella asiantuntijalla vastine.

Muista, että neuvottelulopputulos on yleensä parempi kuin pitkä riita.

 

MTK:n antamat ohjeet porovahinkoihin
 

MTK on tehnyt ohjeen maataloustuottajille siitä, miten heidän pitää toimia, jos porot ovat laiduntamassa heidän maillaan.

Poronhoitolaki (848/1990) lähtee siitä, että vahinkoja on ehkäistävä.  Poroja ei saa päästä viljelyksille. Viljelijän pitää ilmoittaa paliskunnalle ja vaatia, että porot haetaan pois. Kunnalta, ELY-keskukselta tai MTK-liitolta voi pyytää tietoa ja apua. Paliskunnan, jonka alueella porot ovat, on huolehdittava siitä, että porot haetaan välittömästi pois riippumatta siitä kenen porot ovat.

Aina kannatta ottaa kuvia ja tehdä muistiinpanoja: montako poroa oli paikalla, minkäänlaista vahinkoa syntyi tai montako päivää porot olivat siellä. Nykyisillä kameroilla ja puhelimilla voidaan ottaa hyviä kuvia, joista päivämäärä selviää.

Vahingonkorvauksesta on säädetty poronhoitolaissa. Korvauksen porojen aiheuttamasta vahingosta maksaa se paliskunta, jonka alueella vahinko on tapahtunut. Viljelijän on näytettävä vahinko syntyneeksi ja hänen on todistettava sen arvo. Kuvista ja muistiinpanoista on tässä vaiheessa hyötyä.

Laissa on myös säädetty aitaamisvelvollisuudesta. Aitaamisvelvollisuus ei ole ehdoton. Aitaamisen on oltava tarpeen vahinkojen estämiseksi ja rakentamiskustannusten on oltava kohtuulliset. Jos aitaamistarpeesta tulee riita, arvioimislautakunta ratkaisee.

Arvioimislautakunta

Arvioimislautakunta toimii virkavastuulla ja siten sitä koskevat esteellisyyssäännöt. Kukaan ei saa olla tuomarina omassa asiassaan. Tämä tarkoittaa, että vaikka arvioimislautakunnan jäseniksi on haluttu paliskunnan jäseniä ja maataloustuottajien yhdistysten jäseniä, poronisäntä tai tuottaja ei voi olla arvioimislautakunnan jäsenenä omassa asiassa.

Esteellisiä ovat ainakin kyseinen poronisäntä, kyseinen tuottaja ja heidän lähisukulaiset. Asianomaisen tulee jäävätä itsensä, jos ratkaisusta tulisi hyötyä suoraan hänelle itselleen tai lähisukulaiselle. Jos asianomainen ei ilmoita olevansa jäävi, hän tekee virkavirheen.

Arvioimislautakunta tekee päätöksiä koskien aitaamisvelvollisuutta ja vahingonkorvausvelvollisuutta eli lautakunta päättää myös mahdollisesta vahingonkorvaussummasta.

Arvioimislautakunnan päätöksestä voidaan valittaa käräjäoikeuteen. Valitus tehdään siten, että ilmoitetaan kahden viikon sisällä päätöksen tiedoksi saamisesta tyytymättömyydestään lautakunnan puheenjohtajalle ja sen jälkeen on 2 kuukauden sisällä pantava asia vireille käräjäoikeudessa haasteella.

Tyytymättömyysilmoitus lautakunnan puheenjohtajalle kannattaa tehdä kirjallisesti ja todistettavasti. Yleensä ei kannata odottaa viimeistä päivää, koska ajat ovat ehdottomia. Jos päätöksestä ei ilmoiteta tyytymättömyyttä eikä sitten laita asia vireille kahden kuukauden sisällä, arvioimislautakunnan päätös saa lainvoiman.

Arvioimislautakunnan on annettava päätös asiassa! Jossain tilanteissa arvioimislautakunta on ilmoittanut, ettei se aio edes tulla paikalle katsomaan. Ottaen huomioon, että lautakunnan jäsenet toimivat virkavastuulla, tämä on mielenkiintoinen käytäntö. Laissa lukee, että arvioimislautakunnan on annettava sen käsittelyyn saatetussa asiassa päätös viipymättä.

Arvioimislautakunnan on siten ainakin annettava päätös siitä, ettei aio tulla paikan päälle. Asianomainen viljelijä voi sitten ilmoittaa tyytymättömyyttään tähän päätökseen ja laittaa asia vireille käräjäoikeudessa. Vaadi siten aina kirjallinen päätös! Viipymättä tarkoittaa, että päätös on annettava nopealla aikataululla.

Asianosaiset maksavat arvioimislautakunnan palkkiota. Lautakunta päättää itse, kenen kukkarosta rahat tulevat. Valitettavasti etäisyydet ovat pitkiä ja kustannukset voivat nousta suuriksi. Tämä on selvä epäkohta lainsäädännössä maataloustuottajan näkökulmasta. Tässä taloudellisessa tilanteessa voidaan kuitenkin olettaa, ettei asiaa tulla muuttamaan pikemmin siten, että valtio maksaisi kustannukset. Viljelijän kannattaa selvittää vakuutusyhtiönsä kanssa, jos se maksaisi osan kustannuksista.

Marica Twerin
MTK
Lakimies