Tuottajaliiton kevätkokouksen viralliset edustajat olivat tällä kertaa teams-linjoilla kuka missäkin. Kokouksen avannut MTK-Lapin puheenjohtaja Hanna-Mari Kasurinen totesi, että toisten tapaaminen naamatusten ja yhdessä suuntaviivoista sopiminen on tosi tärkeää. 

”Meillä on yli 300 000 jäsenen järjestö. Sellainen jäsenmäärä on aivan valtava vahvuus, mutta se on myös heikkous, jos kaikki jäsenet eivät tunne järjestöä omakseen ja aja yhteistä etua. Eripurat eri tuotantosuuntien tai vaikkapa eri tukialueitten välillä syövät kaikilta meiltä uskottavuutta ja vievät siten järjestön vaikutusvaltaa”, Kasurinen totesi. 

Puheenjohtaja totesi myös, että mitä erilaisempia maaseudun yrittäjiä, kaupunkilaisia metsänomistajia tai erikoisempia persoonia mitä erilaisemmista harrastusryhmistä saadaan mukaan MTK:n toimintaan, sitä laajemmalle oikea tieto alkutuotannosta ja MTK:sta leviää. 

”Jos jäsen kokee olevansa tervetullut niin hän takuulla mainostaa jäsenyyttä eteenpäin ja muillakin madaltuu kynnys tulla mukaan. Kun ihminen saadaan innostumaan ja olemaan ylpeä työstään, tekee hän kohta ihan huomaamattaankin kuluttajatyötä. Ja se on tosi arvokasta”. 

Kasurisen mielestä on aika hämmentävää tajuta, miltä järjestömme voi näyttää varsinkin nuorten kaupunkilaisten silmissä, joille MTK näyttäytyy vastakohtana luonnon- ja eläinsuojelujärjestöille, vaikka luonnon ja tuotantoeläinten hyvinvointi on jäsenille elinehto.

Puheenjohtaja peräänkuulutti rivien tiivistämistä. MTK:laisilla ei kerta kaikkiaan ole varaa riidellä keskenään, vaan meille itsestään selviä perusasioita pitää vaan jaksaa toistaa, kun ihmiset vieraantuvat yhä enemmän ja enemmän alkutuotannosta. 

”Järjestetään maa- ja metsätilavierailuja, jahka korona hellittää ja mieluiten juuri tuottaja- ja metsähoitoyhdistyksen yhteistyössä.  Saadaan lyötyä kaksi kärpästä yhdellä iskulla. Kuluttaja saa monipuolisen katsauksen alkutuotannosta ja me tiivistämme samalla rivejämme”. 

Maaseutunuorilla on toivotus: Tervetuloa Suomen suurimpaan kaveriporukkaan. Kasurisen mielestä se on yksinkertainen, mutta aivan loistava mainoslause tällaiselle luottamushenkilövetoiselle järjestölle. 

”Siispä oikein lämpimästi tervetuloa teille kaikille tähän Lapin suurimpaan kaveriporukkaan iästä riippumatta!”

Koronavuosi muutti toimintaa

Viime vuosi oli tuottajaliitossakin poikkeustoiminnan aikaa, kertoi toiminnanjohtaja Kaija Kinnunen. Perinteiset tuottajayhdistysten neuvottelupäivät ehdittiin keväällä 2020 järjestää neljässä eri erässä. Se oli tärkeää, sillä tuottajayhdistysten sääntömuutosten käsittelyt osuivat juuri poikkeusvuodelle.  

Tuottajayhdistysten kevätkokouskierros siirtyi syksylle ja myös tuottajaliiton kevätkokous oli vasta elokuussa.  Syyskokouskierros pystyttiin pitämään normiaikataululla. Liiton kokous pidettiin läsnäolokokouksena eritysjärjestelyin. 

”Positiivista on, että erikoisesta vuodesta huolimatta kaikki tuottajayhdistykset saivat sääntönsä muutettua kuten myös liitto, me olemme nyt virallisestikin MTK-Lappi”.

MTK:n rooli pohdinnassa

MTK:n toiminnanjohtaja Jyrki Wallin pohti itäisestä Helsingistä etätyöpisteeltään pitämässään kokousalustuksessaan aluksi MTK:n perustamisen historiaa. Hänen mukaansa tuohon aikaan ymmärrettiin paremmin yhdessä tekemisen voima. 

Wallin palasi viime vuonna MTK:n leipiin 16 vuoden muualla työskentelyn jälkeen. Sinä aikana hänen mielestään järjestöllinen liima oli päässyt heikentymään.

”MTK:ssa on tuottajayhdistyksiä, joissa järjestäytymisaste on alle 50 prosenttia. Oletetaanko, että edunvalvontaa ei enää tarvita, vai onko järjestönä tehty asioita niin huonosti, että ei haluta olla mukana?”, Wallin pohti.

Wallin otti alustuksessaan esille useita yhteiskunnallisia teemoja, jotka kietoutuvat myös maa- ja metsätalouden ympärille. Yksi isoimpia asioita, jotka suomalaisia koskettaa, on Wallinin mukaan työllisyys ja työttömyys. 

”Vaikka maataloustuottajille töitä riittää, liittyy työllisyys yhteiskunnallisiin kysymyksiin. Työttömyyden hoito on lisäpanoksista pois. Myös maa- ja metsätalous voi kärsiä tästä. On huomattavaa, että työllisyydessä olemme jäljessä esimerkiksi muista Pohjoismaista. Meillä kone pyörii vain kolmella pytyllä, kun taas Pohjoismaissa on käytössä neljäskin pytty”.

Wallin otti kantaa EU-elvytyspakettiin, jota Suomi ei ole vielä hyväksynyt. Hänen mielestään olisi järisyttävä päätös, jos eduskunta paketin hylkää.

”Mitä tapahtuu, jos paketti hylätään EU:ssa? Sillä heijastusvaikutus maaseutu- ja maatalouspolitiikan rahoihin”.

MTK:ta koskeva iso teema on ilmastonmuutos, josta käydään vahvaa keskustelua. Wallinin mukaan siinä, miten maaperään voidaan sitoa lisää hiiltä, pitäisi olla todella suuria mahdollisuuksia. Ilmasto lämpenee, kun ilmakehään menee hiiltä. 

”Meidän pitää ymmärtää ilmiö ja etsiä ratkaisuja. Me koetamme järjestönä kertoa, että metsätalous ja maatalous ovat ainoita, jotka voivat hiiltä sitoa. Suomessa pitäisi kaikin keinoin miettiä välineitä, joilla ruuantuotanto voidaan moninkertaistaa. Toivon, että keskusteluun tulee globaalia näkemystä sen sijaan, että vaaditaan tuotannon lopettamista”, Wallin totesi.

MTK:n toiminnanjohtaja toi esille myös Green Dealin ja CAP:n. Green Dealin neuvottelut edenneet monella sektorilla. Tällä hetkellä vahvan työstämisen vaihetta. CAP-työ on edelleen kesken. Wallinin mukaan rahoitusehdotus oli hyvä, mutta hyvä tarkoittaa sitä, että sitä ei tule lisää. 

Koronakeskustelussa on käynyt ilmi, että etätyöt ja monipaikkaisuus lisääntyvät. Maaseudun näkökulmasta tämä on positiivinen juttu. Wallin uskoo, että sen ansioista päästään normalisoimaan maaseudun ja kaupungin välinen symbioosi. 

”Meidän kannattaa osata hyödyntää tilanne. Vaikka ruokakeskustelu tuolla on tosi rajua, kannattaa kysyä ihan kuluttajilta. Kyselyn mukaan kuluttajat enimmäkseen aikovat lisätä kotimaisen ruuan käyttöä. Kun on siirrytty ravintoloista omiin keittiöihin, on raaka-aineen merkitys noussut. Ei puhuta enää vain ruuan puhtaudesta, vaan ymmärretään kotimaisen ruuan taloudellinen merkitys, työllisyyden tukeminen. Näin meidän kuluttajamme ajattelevat”.

Wallin palasi vielä myös järjestöuudistukseen. 

”Ihan kaikki ei mennyt kuten ajatus oli. Nöyrä kiitos siitä, että on jaksettu tämä prosessi. Koko uudistuksen tarkoitus on ollut palvella paremmin jäseniä niin tuottajayhdistyksessä kuin metsänhoitoyhdistyksessä”.

Turvetta ja metsää

Keskustelussa käytiin läpi muun muassa turveasioita ja pellonraivausta sekä tukioikeuksia. Matti Pöykkö kiitti Jyrki Wallinia mielenkiintoisesta esityksestä ja pohti, miten pohjoisessa peltoa lisää raivaavat saavat tukea pelloilleen.

Anne-Mari Söderström kysyi, voisiko tilan sisällä sumplia tukioikeuksien kanssa. Eli laittaa turvepellon kasvamaan pusikkoa ja käyttää tukioikeutensa raivattuihin peltoihin.
Jyrki Wallin muistutti, että MTK:n mielestä turvepellot eivät ole pahiksia, eikä niitä kannata ottaa pois viljelystä. MTK etsii toimenpiteitä, jotka ovat uskottavia ratkaisuja pitää turvepellot jatkossakin tuotannossa. 

MTK:n metsälinjan Lapin kenttäpäällikkö Anna-Kaisa Heikkonen piti metsäpuolen katsauksen ja totesi, että myös metsäpuolella on oltu järjestöuudistuksen kanssa liikkeellä viime vuonna. Sääntömuutokset ja jäsenmaksu-uudistus tehty. 

”Takana on myös vaalivuosi takana, syksyllä oli valtuustovaalit, jossa valittiin päättäjät metsänhoitoyhdistyksiin. Muutoin kenttä on rakennekehityksessä hyvässä vauhdissa”. 

Viime vuonna Lapissa oli yksitoista MHY-yhdistystä ja nyt kuusi. Jäsenkuntaa on reilut 13 500 henkeä ja 47 toimihenkilöä. Nyt puhututtavat ilmasto- ja monimuotoasiat. Yhteismetsät kovan suojelupaineen alla. Heikkosen mukaan käynnissä on nyt isompia maakunnallisia tunnusteluja käynnissä, miten metsänhoitoyhdistyskenttä haluaa asemoitua. 
 

AV